Sivut

lauantai 27. huhtikuuta 2013

Mun terveellisempi elämä

Tuntuu et yhä useempi on alottanu sen niin kliseiseltäki kuulostavan elämäntaparemontin, ja haluu jakaa omaa edistystään kaikille. Ennen light-tuotteet kiinnosti kuluttajii, mut nykyää yhä useempi valitsee mielummin sen runsaasti proteiinia sisältävän tuotteen. Mä kuulun myös niihin hehkuttajiin ja mullaki on oma tarinan tynkä kerrottavana teille. Mä koin tän kyseisen valaistuksen 15.1.2013. Muistan sen päivän vielki tosi hyvin, ku lähin samalt seisomalt kauppaa ostaa pelkästää terveellisii juttui ja illal viel salille. Soitin Samille inttii, et nyt loppuu paskan syönti ja alkaa uus parempi elämä. Se vaa nauro mulle, eikä todellakaa uskonu mua. Päätin silti alottaa heti ja kunnolla, enkä vast huomen tai ens viikol. Ootteks te muuten huomannu, et ihmiset asettaa aina jonkun tyhmän aikarajan, jota ei kuitenkaa pysty noudattamaa. "Mä alotan heti maanantaina.", "Rantakuntoon ens kesäks.", "Vatsalihakset esiin viikossa.", "Tavotefarkkuihin ens viikonlopuks". Ei toimi. Tai en ainakaa usko.


Mä en asettanu itelleni mitää määräaikais tavotteit, en mitää tiettyy liikuntamäärää viikossa puhumattakaa mistää herkkukielloista. Mut miten mä oikee sit muutin mun tapoi terveellisemmiks? 

Noh, suurin ero entisii tapoihin on ehdottomasti toi säännöllinen ruokailurytmi eli 2-4h:n ateriavälit. Ennen saatoin syödä kerran päiväs kauheet ähkyt ja sen lisäks napostelin koko ajan. Ihan oikeesti taukoomatta, leikkeleitä, karkkii, suklaata, keksei, leipää...ihan mitä vaan! Nyt syön paljo kasviksii, marjoi ja salaattii ja teen aina ruuat alust loppuu asti ite. Ei oo siis vaikeeta ;) Sit toisena muutoksena aloin taas liikkuu enemmän. Mul on ollu ennen sellasii kausii et syön kunnol, mut liikunta jää tai sit syöminen takkuilee, mut treenit kulkee. Nyt oon kuitenki onnistunu yhdistää nää molemmat ja tuloksiiki on onneks alkanu näkymää.


Aluks söin siis vähähiilihydraattisesti, mut nykyää vedän aina ne perunat ja täysjyväspagetitki plus leipää. Mul on joka viikko karkkipäivä ja syön tummaa suklaataki aika paljo. Must on kuitenki tärkeint et perusruokailu on kondikses, ni ei pienel hölläilyl oo niin suurta merkitystä. Ja treeneist sen verran, et pyrin vetää aina täysil ja loppuu asti. Ennen saatoin jopa ajatella, et "Ei tullu ees hiki, vähä hyvä!". Luulin siis, et mun kunto oli hyvä, vaik oikeesti en vetäny läheskää täysil haha. Nyt ku meen salille/jumppiin, ni en todellakaa ajattele kuinka räjähtäneelt näytän, vaa mitä enemmän hikee irtoo ja sykkeet nousee, ni sitä parempi!

Se hyvä olo minkä siit saa, on liian koukuttava lopettaakseni sitä. 
Se energiaruiske, joka muhun iskee sen jälkeen, piristää ihan älyttömästi.
Ja ne tulokset, jotka siit syntyy, antaa kivasti lisämotivaatioo jatkamaa eteenpäin!

When you think you can't, you better fucking convince yourself you can and push harder!

perjantai 26. huhtikuuta 2013

Mielipideteksti pienist treenaajista.

Nyt mun on pakko nostaa esille aihe, joka on ärsyttäny mua jo tosi kauan. Monet ihmiset on valitettavasti sitä mieltä, et pienikokosten tyyppien ei kuulu treenata. Se on kato laihduttamista. Ja vaik sun tavotteena ois saada lihaksii ja kiinteytyy, ni oot silti anorektikko. Silti, vaik söisit kuinka paljon. Jos sanot kaks kertaa isommalle tyypille, et haluut näyttää paremmalta, ni voit vaan kuvitella mitä mieltä se on susta. Pam, päästit ilmoille just ison loukkauksen, koska nyt se luuli et haukuit sitä läskiks. MÄ EN KÄSITÄ.  Liikkuminen ja terveellisesti syöminen yhdistetää liian usein laiduttamiseen ja se täs on just se ongelma.




Mä oon tosi pieni. Oon aina ollu. Eikai nyt hittolainen 155 senttisest tappijalast saa tekemälläkää mitää isoo ihrakasaa tai järkyttävää lihaskimppuu?! Mut ongelmanahan on siis se, et mut on aina mielletty niin kovin pieneks ja niin kovin laihaks ja niin kovin heiveröiseks. Oon aina ollu se porukan pikkusin, jota voi heitellä ja kantaa reppuseläs, riepotella ja ottaa syliin. Mut ei se sitä tarkota, etteikö mul vois olla läskiä haloo. Eikä se läskikää tee must lihavaa tai isoo. Mut löysä pylly ja makkaramasu ei oo kaunista, vaik olisin kuinka pieni. Skinny is not sexy, health is.

Oon muuten joskus painanu KYMMENEN KILOO enemmän ku nyt. Ja se on must paljon. Silloin mä en tosiaankaan ollu pieni. Eikä siltikää kukaa mukamas muista sitä. Sokeuduin itekki periaattees koko asialle, vaik kamppailinki esim. aina vaateongelmien kaa. Kireit housui ja paitaa ei voinu missää nimes yhdistää, koska se ei ollu mitenkää päin imartelevaa. Näin jälkeenpäin kuvista katottuna huomaa aika hyvin muutoksen. On se jännä, miten sen sit nyt huomaa, ku elää terveellisesti ja treenaa. Nykyää tuntee huonoo omatuntoo kerran kahes viikossaki syödyst roskaruuasta, ku ennen pysty vetää sitä monta kertaa viikos tuntien pelkkää nautintoo ja mielihyvää. Tosin tietämättömyys ja tyhmyys tulee täs kohtaa vastaan. Tuskin olisin eläny sillee, jos oisin oikeesti tienny kuinka paljo se vaikuttaa mun ulkonäköö ja terveytee. Jos olisin tienny kaikkien niiden päivän aikana syötyjen suklaapatukoiden, pitsojen ja hamppareiden ravintoarvot ja kalorimäärät, ni tuskin olisin niit samal taval lapannu suuhun. Mut mä en tienny.



Pointti oli kuitenki se, et meil pienilläki on ihan sama oikeus treenata ja näyttää terveemmältä ilman niit jatkuvii puolustuspuheita. Sun päätökset ja tavotteet on sun omia, eikä kenenkää pitäis ottaa niist itteensä. Yks haluu laihduttaa, toinen kerätä massaa ja kolmas pitää lihaskuntoo yllä ja se on must ihan okei, jokainen tavallaan. Mut sit on myös nää ääripäät, joita ei kiinnosta mikää liikuntaa liittyväkää, mut negatiivinen mielipide löytyy kyl joka asiaan.......

Oot sä iso tai pieni, treenattu tai löysä, liikuntaholisti tai totaalikieltäytyjä, ni mitä sitte. Jos oot tyytyväinen just noin ku oot, ni oo sitä sit aidosti ja anna myös muidenki olla ;)


Terkuin: Lihasmassaa havitteleva pikku ihminen. 

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Lazy day off

Mun ihana sateinen vapaapäivä alko kivasti päänsäryllä ja muutenki olo oli tosi pöhnänen. Laiska. Tuskallinen. Väsynyt. Kaikkee sitä. Sit tää yskä kiusotteli paitsi mun keuhkoja, myös kipeit vatsalihaksii ja kylkii. Eli päivä ei alkanu mitenkää kivasti, sluibailin vaa himas ja valitin. Maksoin laskui ja laskeskelin vero juttui, eli tein kaikkii tylsii ja pakollisii kakkahommii ja sen lisäks katoin parit ohjelmat tallennuksest. Sit menin salille ja tsädäääm, mä piristyin! Päänsärky hävis, väsymyksest ei tietookaan ja energiamäärät triplaantu!


Kaivoin pitkäst aikaa canonin esille ja räpsin muutamat kuvat mun hurjempaaki hurjemmast päivästä! :D Oon niin hemmetin hehkeeki tos vikas kuvas, minkä sami nappas must ennen salille lähtöö. Tos vaihees mun päätä jomotti ihan satasella ja olin suurinpiirtein nukkunu koko päivän....ja nyt mua naurattaa nää mun selitykset ja puolustuspuheet. Ehkä mä vaa suosiolla hiljenen. 

Mut millanen päivä teil oli? Toivottavasti ees vähä kivempi, ku mulla :)

♥:lla Jenna

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Pikakuulumiset

Viime päivien kivojen asioiden lista:              Ja tyhmien asioiden lista:

 Keväthuollon saanut pyöräni                                                  - katkonaiset unet
♥ Iloset asiakkaat töissä                                                          - yskä ja yhen päivän kuume
 Veronpalautukset tiedossa!!                                                  - nukahtamisvaikeudet
 Samin superhyvä kanapasta
 Uus salikaveri
 monet onnistuneet treenit

Moikka moooooi ja ihanan energistä päivää kaikille! Mä en oo viime päivinä kauheesti jaksanu/kerenny täs koneel roikkuu ton ihanan ilman, töiden ja Samin lomien takii. Mut mulle kuuluu pelkästää superhyvää ♥ Nyt ku vein Samin takas inttii melkein viiden päivän lomilta, mult löytyy aikaa myös näille vähemmän tärkeille jutuille eli laiskottelulle, bloggailulle ja himahengailulle haha :D Lihakset on tuttuu tapaa taas kipeet, mut kelasin mennä koht pumppii hikoilee, jos se vähä palauttais. Nyt mä vaa makoilen sängys kannettava sylis ja kiroon tätä samilt tarttunutta kuivaa yskää, joka saa mut vähä kiukkuseks. Mut täl kertaa mä en anna sen voittaa, en voi uskoo et tää ois jo kolmas kerta kipeenä tän vuoden puolella! Eihän se millää voi olla mahollista, yhyy.


Mut nyt nautitaa viimein tost auringosta! Se lämmittää, ruskettaa ja piristää. Kaikki on ilosii ja kaikil on kivaa, eiks nii? :)

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Kevätsiivous

Mul oli tänää vapaapäivä niin töistä, ku saliltaki, joten hyödynsin sen kokopäiväsel kevätsiivouksel Samin kaa! Siin meni oikeesti valehtelematta 5-6 h ja voin kertoo, et nyt ei pitäis löytyy pienintäkää pölyhiukkasta mistäääääään, ei ees listojen päältä tai uunin takaa ;) Kelasin eka, ettei koko meijän suunnitellust siivouksest tuu mitään, mut reippaastihan se meni ja järjestyski vaihtu siin samalla, wihiii! Varottelin Samii siis jo eilen täst päiväst, et se osaa sit valmistautuu ja asennoituu koko tähä juttuu. Ja se kuulkaas siivos mukisematta koko ajan, eikä hermostunu ollenkaa vaik käskin pyysin sitä ystävällisesti tekemää vaik mitä.



On kyl tosi ihanaa, ku Sami pääs eilen jo lomille ja menee vast sunnuntain takas. En muistanukkaa miten kivalta tuntuu nukkuu toisen kainalos ja herätä aamul pusuihin, hih 
Ja mikä onni et siivottii nyt perusteellisesti tää meijän suuren suuri yhen huoneen koti, koska moni kadoksis ollu juttuki löyty. Harkitsin myös asuntopostaus kuvien napsimista, nyt ku kerran on siistiä, mut ehkä sit huomenna...


Nimitettiiki koko urakka meijän kevätsiivous numero ykköseks, koska vast kakkososas pestää äiti pesee meijän ikkunat ihan niinku viime vuonnaki....ainaki toivottavast. Äiti on kyl kiva. Sille voi aina soittaa, jos ei osaa tai onnistu. Tänää kuitenki onnistuin kaikessa yhtäkää puhelinsoittoo soittamatta!


Kaikki kuvat weheartit.com

Meijän super reippaan asenteen takii palkittii ittemme herkuilla. Vaik ruualla palkitseminenhan on väärin ja vastenmielistä, mut toimii. Ruuaks käytii hakee subwayst patongit ja iltapalaks tehtii herrrrkullisii vohveleit. Nyt saunan raikkaana ja masu täynnä voisin kellahtaa tonne puhtaisiin lakanoihin ja nähä jotain kaunista unta huomisesta, öitä pus 

tiistai 16. huhtikuuta 2013

Treeniä, tuloksia ja pienii vaikeuksia!

Mä en kestä, mun fiilikset on ihan katossa jo toista päivää putkeen! 

Eilen oli hyvä pumppi ja tänää loistava steppi+sali. En oo siis sataa vuotee ollu stepissä ja toi 30 minuuttinen sopi tosi hyvin lämppäriks mun saliohjelmalle, jonka tein nyt vast toista kertaa. Sain tehtyy ihan täysillä, ku jokainen lihas oli nyt huolella lämmitelty. Huomen aamuna ois vatsapakara, joka on jumpista mun ehdoton lemppari! 

Tähä välii mun on kyl myönnettävä, et tää huhtikuun alkupuoli meni vähä huonosti treenien osalta, koska olin ekan viikon kipee ja tokana viikkona muuten vaa laiska. 


Tuli sellanen stoppivaihe, ku tuntu ettei edistystä tuu eikä siks kiinnostus riittäny samal taval ku ennen. Syömisissä kuitenki oon pysyny hyvin, joten en pode huonoo omatuntoo täst kevyemmäst huhtikuun alkuvaiheesta! Nyt kuitenki treenit rullaa loistavasti ja se on pääasia :D Mikä siin muuten on, jos vähentää treenaamista ni herkkuhimo iskee? Mä oon kamppaillu itteni kaa nyt nää viime viikot ekaa kertaa tän mun terveellisemmän elämäntavan aikana eli tasan kolmee kuukautee, ihan armottomasta karkki-suklaa-mäkkäri-kebab himosta. Huh huh! Ja sit töissä on ollu tosi vaikee vastustaa niit kaikkii leivoksii, varsinki siin vaihees ku alan lappaa niit roskiksee. Tuntuu, et ne vois mennä parempiiki suihin, mut onneks oon ollu tiukkana hahaha :D

Onks teil muilla treenaajilla ollu yhtä hyvä tsemppi alusta asti? Vai onks tullu lipsumisia syömisten tai treenien suhteen? 

Aiempina vuosina oon just tän ekan stoppi vaiheen jälkee oikeesti lopettanu tai vähentäny huomattavasti, 'koska onhnan niit tuloksii jo tullu, enkä mä muutenkaa mikää läski oo'....Sen takii aion pysyy nyt lujana, koska en haluu enää olla luovuttaja enkä todellakaa heittää kovaa treeniä hukkaan! En haluu taas ens talvena miettii, et mis kunnos oisin, jos oisin jaksanu jatkaa. Ja mitä Samiin tulee, ni se ei uskonu et must löytyy niin paljo tahdonvoimaa tai lujaa päätä tähän ns. projektiin. "No voithan sä ainaki yrittää, mut enpä usko et pystyt siihen." Ja mähän pystyn, perkele! Ainaki nyt, ku se sano noin :D

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Mikkelin shoppailut!

Moikka vaaan! Mul on ihan super loistava viikonloppu takanapäin, mut kiva olla silti taas himassa   Omas kodissa, omas sängyssä ja oman jääkaapin ympäröimänä. Haha, ihan parhautta. Mutta niin, en kuitenkaa ala sen enempää täs tarinoimaa noist viime päivistä, koska niiden kuvasaldoki keskittyy vaan ja ainoastaan perjantai-illan juodaan viiniä ja otetaa 'parit' kuvat ennen baarii lähtöä- hetkeen. Eikä kaikkii, varsinkaa niit parhait juttui, tarvi tänne aina kertoo. Vai mitä Paula? ;)

Ajattelin kuitenki tulla esittelee teille mun muutamat kivat ostokset, jotka oli kaikki tosi tarpeellisii! Annoin siis itelleni luvan shoppailla pari juttuu ja alitin jopa budjetinki eli kaikki meni loistavasti ja oon tooosi tyytyväinen :)) Varsinki siihen, et voin ostaa pari kokoo pienempii housujaki, jee!


Mitäs tykkäätte? Mua ainaki naurattaa, et noi pinkit collarit on top-sportin lastenosastolta kokoo 152 ja normaalihintasina makso vaa 34,90e!! Mun tietääkseni mä oon kuitenki 155 ja PUOL pitkä, mut näköjää vanhuus ei tuu yksin ja alan jo painuu kasaan :DD Myös noi valkoset h&m:n kangaskengät on lastenosastolta ja hätävara ratkasu perjantaille, ku en löytäny tarpeeks pienii valkosii conssei ja jotkut oli kuitenki saatava. Kyl mä viel ostan ne converset, kunhan löydän sopivan kokoset..

Gina tricotin alennuksista tarttu mukaa noi revityt farkut paril kympillä, kivat legginsit ja mini-treenishortsit kesäpäivien juoksulenkeille. Mä en oikeesti oo käyttäny farkkufarkkui varmaa kolmee vuotee, koska mitkään ei koskaan oo istunu mun päällä. Oon ehkä maailman onnellisin nyt, ku omistan vihdoinki sopivat farkut!   Myös uus laukku oli ihan pakollinen, koska kaikki muut samankokoset laitoin kirppikselle..paitsi yhen, mut se on vaa talvilaukku. Ja kolmen kympin nahkahanskatki lähti kympillä messiin, ei paha. Varsinki ku niis on noi kosketusnäytölle sopivat sormenpäät, ni ei tarvi enää riisuu hanskojakaa puhelimee vastattaes. Siistiääää!

Kaikkiin noihin meni yhteensä n. 150e, ku joku ois kuitenki sitä kysyny. Must se on aika vähän siihen nähden mitä kaikkee sillä sain, vai mitä? :) Nyt voisin alkaa lukee muiden postauksii viikonlopulta ja sit käydä nukkumaa, et saa huomisestki päiväst jotain irti ennen töitä, öitä!  

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Terkkui Etelä-Savosta!

Päätin suunnata mun vapaan viikonlopun kunniaks ihanan Paulan luokse Mikkeliin   Ja mä aion olla tääl nää kokonaiset kolme päivää eli kotiudun vast sunnuntai iltana, mahtavuutta! Me ollaan oltu Paulan kaa samal luokal koko ala- ja yläaste eli ollaan tosi läheisii ja siks se onki mun yks parhaimmist kavereista. Nykyää kuitenki nähää ihan liian harvoin, koska asutaa eri kaupungeis eli toisin sanoen liian kaukana. Onneks kuitenki puhelimes voi hölöttää joka päivä.


Tänä viikonloppuna me aiotaa hikoilla jumpissa, käydä lenkillä, juoruta kaikki oleelliset jutut, kreisibailata, nukkuu vierekkäin, nauraa vatsalihakset kipeiks, shoppailla, syödä hyvää ruokaa ja nauttii tietty täydellisest seurasta. Mitä muutakaan voi täydelliselt vklp:lta toivoo  

Palailen sit ens viikolla, moi moi!

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Kaks pullukkaa

Mä katon nykyää aika tosi vähä telkkarii, josta voin syyttää kiittää noit mun ainasii iltavuoroi. Seuraan sielt  siis aktiivisesti vaa salkkareit ja greyn anatomiaa, mut neki katon sit tallennuksest joskus päiväl ku oon himas. Nyt vähä aika sit kuitenki alko se rakas sinusta on tullut pullukka- ohjelma, jota mielenkiinnost aloin 'seurailee'. Totesin kyl aika nopeesti sen olevan surkeesti toteutettu ja jokseenki nöyryyttävä ohjelma, mut silti mä katon sitä Samin kaa silloin, ku on tylsää. Ihan hauskaa ajanvietettä se on näköjää kaikest huolimatta. 


Tätä kirjottaes havahduin siihe, et kaikki noi mun ohjelmathan ois tullu tänää. :D Tai noi kaikki kaks, salkkarithan tulee joka arkipäivä..ainaki viel tän kuun. Tiesitteks te, et salkkareit tulee jatkos vaa neljä päivää viikos eli perjantain jakso jää pois? Öynöyyyy. Nää hehkeet pikselimössökuvat on siis viime kerralta, ku katottii sitä pullukka ohjelmaa ja syötii suklaata. 

Mitä te muuten katotte telkusta, vai katotteko mitään? :)


Ps. Otin ton anonyymistalkkerit jutun pois tost sivupalkista, koska se ei oo todenmukanen. Mua ärsyttää tää blogger, ku aina on joku ongelma. Ja jos joku anonyymistalkkeri lukee tätä, ni voi liittyy sit tohon lukijapalkkiin anonyyminä. Seki kuitenki vissii on ihan mahollista, vai? :DD

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Sykehuippuja!

Heräsin tänää ennen yheksää pirteempänä, ku koskaan! Rakastan näit kellon ympäri nukkumisii kyl aika paljon. Viikon tauon jälkee oli myös mahtava fiilis mennä salille. Ylitin itteni lisäämäl taas vähä painoja ja luulin monena hetkenä kuolevani. Ihan oikeesti, se oli k-a-u-h-e-e-t-a. Toisto toistolta mä selvisin. Tunnin jälkee koko kroppa oli ihan maitohapoilla ja vikat askelkyykyt meni jalat täristen ja naama rutussa. Mut se oli i-h-a-n-a-a...sit ku se vihdoin loppu, ah 

Sit mä tein tänää jotain ihan ensimmäist kertaa ikinä! Kävin nimittäin solkussa toiveena hakee vähä päivetystä tälle talvinaamalle, mut kaheksan minuttin jälkee en huomannu kyl mitään eroo. No ainaki mä alotin varovasti :DD Voin vannoo, et ens kerralla oon sen 20 minaa. Vaik mä oonki aina vannonu, etten ikinä mee ees koko solariumiin haha. Mut tykkäsin kovasti. Melkein ku ois ottanu aurinkoo.


Mun viikko alko siis tosi kivasti, vein myös kirppisvaatteet myyntiin ja hain Samin iltavapaille. Huomen ois eessä hyvin jänskä päivä, enkä malta oottaa tulevaa viikonloppuakaan! Toivottavasti teilläki, mun ihanat lukijani, on loistava viikko edessä! :3 Oon ihan koukuttunu koko tähän blogimaailmaan ja meinaanki joka kerta jumittuu tänne, vaik pitäis tehä ehkä muitaki järkevämpii juttui. Oon myös löytäny mukavasti uusii blogei ja teijän ihanat kommentitki piristää aina tosi tosi paljon. Vitsit miten hyvä fiilis, kiitos siitä!  

Toivepostauksii on myös tullu muutama, joita ajattelin toteuttaa täs pikkuhiljaa. Niit voi myös laittaa lisää tulemaan, jos joku juttu kiinnostaa erityisesti :)

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Ihan hyödyllinen sairasloma

Mä oon ollu koko viikon ihan löysäpylly vaan. Ainoot työpäivät oli maanantai ja nyt sunnuntai. Kaikki muut päivät silt väliltä oon ollu himas, kuluttanu sohvan puhki ja räkiny kattoon. Sairastin siis mun molemmat vapaat plus saikkupäivät viel siihen päälle. En oo käyny salilla koht viikoon ja siks olo onki tosi tunkkanen ja ällöttävä. No pääasia on kuitenki se, et tervehdyin. Sain lääkkeet mun mysteerisii mahakramppeihin ja pääsen takas duuniin, salille ja näkee kavereita. Mul oliki jo ikävä sitä oikeet elämää. Positiivisuus, energisyys ja reipas asenne on ollu jossain hyvin hyvin kaukana tän viikon.



Himahengailus on kyl hyvät ja huonot puolensa.

+ sain pestyy paljon pyykkii
+ iso kasa kirppisvaatteita on hinnoteltu
+ talvivaatteet viety varastoon
+ varasto siivottu
+ välikausi- ja kesävaatteet kaivettu esiin
+ roikkuneet laskut ja muut ärsyttävän viralliset kakka-asiat hoidettu

- pää hajonnu neljän seinän sisäl ainaki kerran päiväs
- kauppareissut oli viikon ainoot kohokohdat, jotka neki kipeenä tuotti tuskaa
- Jos ei ollu tekemistä, söin.  Määristä tai ajoista ei tietoakaan
- herkkuhimot on ollu ihan ylitsepääsettömän vaikeita
- sallin itelleni liian paljo jätskii ja suklaata
- olo on koko ajan likanen


Sellasta siis tänne. Nyt alkaa taas elämä voittaa ja viikon ekat ja vikat treenit ois vissii tän päivän suurtaki suurempi suunnitelma, haha. Eksyin eilen muute fitnesstukun sivuille ja nyt odottelenki sielt pikku pakettia saapuvaks. Mut ihan pientä vain, ens kerral sit ostan sen whey-80 banaanin makusen proteiinijauheen, se on varmaan niiiin hyvää :3 Sit mä viel lupasin palkita itteni tän kuun lopus uusil kivoil treenivaatteil. Saan ostaa uudet kunnolliset urheilurintsikat, noi tasapaksut niket ei oikee tue hyvin vaik kivannäköset onki. Sit haluun ihan ehdottomasti jotkut tosi coolit treenipökät ja tietty siihen mätsäävän paidan! Mut sitä ennen mun pitää tehä töitä sen eteen, duunissa ja sit tietty salilla ;)

Ps. Se meijän unelmien paritalo, ei ollukkaa mikään unelmakohde. Pari vesivahinkoo ja laho ku mikä. Pien pintaremontti ei ois pelastanu mitään ja purku+uuden asunnon rakentaminen ois tullu liian kalliiks meijän budejetille. On se jännä, ku tärkeitä asioita pimitetään. Hei hei oma piha, terassi ja grillibileeeet :)

Pps. Alotin tän tekstin kirjottamisen eilen, jolloin olin viel satavarmasti lähös tänää salille..mut kuinka kävikään? Olin töis, pyykkäsin, käytii Samin kaa kaupoil, tein ruokaa ja nyt oon taas täs. Laiskana sohvalla valittamas ja ulisemas. Mutku en jaksa. Ens viikol oon miljoona kertaa ahkerampi, meenköön tää kaikki nyt sen saikuin piikkiin hahaha! Ehkä typerin selitys ikinä, koska oon jo terve.... :D

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Kysymyspostauksen vastaukset 3/3


Sekalaista


Jos saisit olla yhden päivän joku muu (esim. julkisuudenhahmo, satuolento yms), kuka olisit ja miksi?
Öhöö, satuolennoista voisin olla peppi pitkätossu. Se oli niiin cool silloin pienenä. Olin kyllä ihan true fani silloin. Julkkiksista haluisin ehkä olla joku laulaja? Ois tosi makeeta osata se taito ja viel tienata sil omaisuus.
Tykkäätkö mämmistä?
En.
Jos saisit jonkun taikavoiman, mikä se olisi?
Ajatuksenluku
Kerro kolme piirrettä joita arvostat ihmisessä?
Luotettavuutta, huumorintajuu ja epäitsekkyyttä. Eli mulle on tosi tosi tärkeetä, et ihmisiin voi luottaa. Salaisuuksii ei kerrota, ei ees 'vaan poikaystävälle'....Niit ei vaan levitetä. Sit ihmisen täytyy oikeesti olla huumorintajunen, pitää osata nauraa myös itelleen ja huonoille vitseille. Ihan sama mille, kunhan naurat ja oot ilonen. Eihän kukaa nyt tylsist tosikoista voi tykätä, eihän?! Ja ehkä isoin arvostuksen piirre on se epäitsekkyys. Ihminen, joka ei ajattele ja puhu aina vaan itestää, vaa kuuntelee ja auttaa toisii, on mun mielest hyvä piirre. Sellanen omaan napaan tuijottaja ei kauaa miellytä. 


Raha vai rakkaus?
No rakkaus tietty, daa!
5 asiaa mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle?
Aurinkorasvaa, parhaan ystävän, kirveen, puhallettavan ilmapatjan ja radion.
Elämäsi onnellisin hetki?
Ompas vaikee kysymys.. Ehkä se, ku oltii seurusteltu Saminkaa puol vuotta ja elettii silloin kesää. Tääl Lappeenrannas oli Linnotusten yö, jolloin kaikki nuoret kokoontu tietty ryyppäämään. Me oltii pienes hiprakassa siinä ja totaalisen umpirakastuneita. Superonnellisii. Hengailtii siel ihan niinku monet sadat muutki alaikäset ja pidettii hauskaa. Jossain vaihees nälkä yllätti meijät ja lähettii kävelee satamaa päin aikeissa mennä johonki ruokakojulle, kunnes kaaduttii käsi kädes sellases loivas mäes. Siin oli nurmikkoo. Alkoholi heitti päässä, taustal kuulu satojen nuorten ilosta puhetta ja kitaransoittoo. Oli lämmin kesäilta ja tuijotettii taivasta, katottii toisiimme päin ja hymyiltii. Sit joku huuliharppuveikko tuli soittaa meille siihen sitä sen huuliharppuu ja me naurettii sydämen kyyllyydestä. Ah, se fiilis ja ne perhoset siel vatsassa 
Ihanin tapa herätä?
Suukkoihin! Monta, monta pusua otsalle poskille ja huulille ja Sami kuiskaa mun korvaan "herätys kulta". Sit ku mä avaan silmät, se hymyilee mulle lempeesti samal silittäen mun hiuksii. Sit ku perus koomavaihe on ohi ja saan hymyiltyy takas, ni se kertoo tehneensä kaikes rauhas meille maukkaan aamupalan. Semmonen on ihanin tapa herätä!
Lenkkarit, korkkarit vai balleriinat?
Lenkkarit
Onko sulla joku ns. esikuva?
Ei. Tai nyt ku tykkään pääsääntösesti syödä terveellisesti ja liikkuu, ni asiaankuuluvat blogit kiinnostaa.
Kuka on mielestäsi kuumin miesjulkkis?
Ihan ehdottomasti greyn anatomiasta se Jackson Avery eli oikeelt nimeltää Jesse Williams.
Kaunein naisjulkkis?
Jessica Alba


Mikä biisi saa sinut itkemään?
Ei kauheen moni biisi itessää saa mua itkee, mut jos se on liitetty johonki surullisee tarinaa, ni pillahdan itkuun. Tai päinvastoin iloseen. Eli ei oikeestaan mikään biisi, vollotan enemmänki sit sitä biisin taustalla olevaa tarinaa :D
Kuinka suhtaudut epäonnistumisiin?
No vituttaahan se.
Keräiletkö jotain esineitä?
En oikeestaa. En ees astioita. Pienenä halusin kerätä delfiinejä, koska rakastin särkänniemen delfinaarios niitä ylikaiken joka ikinen kesä aina uudestaa ja uudestaa. MUTTA äiti alkoki sit kerää niit mun kaa kilpaa MEIJÄN VESSAAN, joten luovutin. Vähä se oli noloo.
Millaiseen tositv-ohjelmaan voisit osallistua?
Iholla
Asia jota kadut?
En kerro, mut yks asia kyl kieltämättä kaduttaa aina. Mut pinnallisesti mua ehkä kaduttaa se, et oon päästäny itteni joskus aika muhkeesee kuntoo haha :D
Unelmat?
Loma-asunto ulkomailta, monta tervettä ihanaa lasta, tiettyjen ystävyys suhteiden ylläpitäminen vanhuusikään asti, ite rakennettu, suunniteltu ja sisustettu talo plus naimisiinmeno.
Kuka on sun paras ystävä?
Riikka 


Jatka lauseita:


Minut tekee onnelliseksi...ku Sami on siivonnu himassa, tai tehny jonku muun yllärin/romanttisen jutun. 
Suutun, kun...joku yrittää pätee ja väitellä asiasta, vaikka mä tiedän olevani oikeessa. 
En koskaan voisi...lopettaa suklaan ja jätskin syömistä!!
haluaisin osata...seisoo käsillä, laulaa nuotilleen ja tanssii breakdancee. Mut en yhtä aikaa ahahahaa.
Haluaisin viettää loppuelämäni...terveenä ja rakastettuna.
Jos olisin eläin olisin.....minipossu, koska....voisin samaa aikaa piereskellä, olla lihava ja haista pahalle ja siltiki mua pidettäis söpönä!
Ystävien kanssa...jaan salaisuudet ja vietän parhaat ja tärkeimmät hetket 
En ole koskaan...kokenut sydäntäriipaisevaa tuskaa. Esim. läheisen kuolemaa.

Kerro joku nippelitieto, jota lukijat eivät susta tiedä!
En voi nukkuu ollenkaa tyynyn kans, koska muuten mun niskat on superkipeet. Oon monta kertaa kyl yrittäny ja todennu sen kerta toisensa jälkee ehkä maailman epäkäytännöllisimmäks asiaks. 


Ps. Kiitos kaikille kysyjille, toivottavasti vastaukset miellytti ja tykkäsitte lukee. Mä ainaki tykkäsin vastailla!

♥:lla Jenna

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Ätshiu!

Nyd mä tulin daad kipeekd.

Tai no viimeks olin kipeenä helmikuussa, mut tällänen 'parin kuukauden välein'- tahti ei kuitenkaa oo mulle yhtää tuttu juttu. Tästäkin asiasta voin syyttää vain ja ainoastaan Samii, koska se ja sen räkänaama on pussaillu mua liian läheltä. Ois vaa pitäny tyytyy niihin lentosuukkoihin! En kuitenkaa arvannu, et mä saisin enää tätä ärsyttävää flunssaa kutiavalla nenällä, joka mahdollisesti pitkittyy ja pitkittyy ja riistää mun kaikki voimani. Ja ei, täähän ei missään nimessä oo voinu tulla töissä joltain asiakkaalta tai kymmenien ja taas kymmenien likasten kolikoiden pikku yllärinä. Eihän kukaan nyt kipeenä liiku ulkona?! Puhumattakaan työmiesten pesemättömist käsistä, saati sit niist tuhannen bakteerien pesäkkeistä eli juurikin niistä jeneistä..



Onneks viel tänää on vapaa, koska eilinen yöki meni ihan sanonko miten. Muhun iski joku tappava vatsakipu ja jouduin käymää päivystyksessäki. Sitä ennen makasin meijän vessan lattial yli tunnin tuskaillen. Mä puhkuin ja puhalsin eikä mikää asento ollu hyvä. Hetken jo mietin, et koskakohan se olemassaolostaan-näin-voimaakkaasti-ilmottava-olematon-vauva putkahtaa pihalle! Tosiaan, olematon. Mut varmasti hyvin verrattavissa synnyttämiseen. Ainaki mitä leffoista oon nähny, haha.

Söin äsken vast aamupuuron ja nyt juon finrexii. Lämmitin päiväsaunan, joka odotteleeki mua jo tuolla. Sit mä pesen pyykkii ja nyhvään sohvalla, koska en yksinkertasesti kykene muuhun. Tai hei, mun ois pakko myös raahautuu postiin ja kauppaan, koska kipeet ihmisethän ei jää himaa ihmettelemään VAAN ne menee ulos tartuttamaan muut. Vai miten se oli?

♥:lla Jenna

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Suuria suunnitelmia ja hillitsemätöntä jännitystä

Nyt alko mun kahen päivän vapaat, joten saan taas hetkeks hengähtää. Pääsiäispyhät on siis vietetty kiltisti duunissa ja vähä salillaki eli oon missannu joka ikisen aurinkoisen ilman, joita meille niin moneks päiväks peräkkäin suotiin, äh! Mut ei se mitää, huomen on kiva päivä. Vaikkakin kiireinen. Mut työkiireet ja vapaa-ajan kiiret on kuitenki kaks ihan eri asiaa. Pakonomasel suorittamisel ja omaehtosel miellyttäväl tekemisel on kuitenki eronsa.


Ois mul sit asiaaki. Semmonen astetta isompi juttu. Mul ei oo siis kylläkään yleensä tapana hehkuttaa mitään, jos mikään asia ei oo viel varmaa, MUTTA mä oon niiin superisti innoissani täst koko jutusta, etten pysty vaikenemaan! Me nimittäin laitettii vähä isommat vaihteet päälle ja halutaaki ostaa PARITALO perus kerrostalokaksion sijaan.

Taustatietoa: Asutaa nyt siis vuokralla kesään asti ja Samin intin jälkee suunnitelmissa ois ostaa oma asunto.

Löydettii täydellinen: Se on vanha, maailman huonoimmas kunnos ja näyttää kuolemalta. Kuulostaaks hyvältä? :DD Sijotuksena kyllä. Ostetaa halvalla, myydään kalliilla. Sen lisäks se on loistava paikka elää ja olla. Omakotitalo, oma piha, lähellä keskustaa....ei seinänaapureiden yömekkaloita, minkäänlaisii kympin hiljasuuksii eikä yhtiövastikkeita..Saatais asuu rauhassa ja kasvattaa perunoita. Meijän huolena ei ois enää se, saataisko asuntoo lasitetul parvekkeel tai parvekkeel ylipäänsä, vaan me saatais koko piha! Terassilla tietty, ah 



Ja ainii, viel lisää taustatietoa: Me ei siis oltais ostamas sitä kahestaan, ei todellakaan. Meit ois neljä, meil ois omat puolet..mut yhteinen piha, autotalli ja saunaosasto. Me muutettais siihen Samin siskon ja sen poikaystävän kaa, joten mitää tuikituntemattomiikaa täs ei oltais. Päinvastoin.

Mut niinku sanoin, mikään ei oo viel varmaa. Keksittii tää juttu vast tänään. Tarkemmin ottaen viis tuntii sit, eli joka ikinen asia on viel perusteellisesti käsittelemättä. Tilattii kuitenki samantien kohteen esittely, koska jostainhan se on alotettava. Me ollaa nyt kaikki täst niin innoissaa, et lopult kuitenki selviiki, et se talo on aivan umpihomeessa ja meijän suuren suuri mahtiprojekti loppuu ennenku se ees pääs alkuunkaan. Mut onneks mun ei tarvi nyt murehtii sitä, vaan meen hyvillä mielin nukkuu ja herään ilosena huomiseen päivään!
Öitä 


Mut mitäs mieltä te muut ootte tästä? Mä en oo tyhmä, vaan mä oon spontaani ja valmis tekee duunia mun unelmien eteen! 

Ja huhuu mun oikeen elämän ystävät, kertokaa teki mielipiteenne, koska en jaksa eriksee kaikille viestitellä? ;) Mä tiedän, et luette tän joten puhukaa. Ootte tähän asti vaiennu, vaikka teilläkin on lupa kommentoida