Sivut

keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Juoksemisesta

Mä oon aina ollu aika surkee juoksija. Hengästyn hirveen nopsaa ja rintaaki alkaa pistämään. Askellus on mitä sattuu, eikä hengityskään pysy tasasena. Lääh ja puuh! Joskus viis vuotta sitten kyllä sytyin kyseiselle lajille pienesti ja kävinki säännöllisen epäsäännöllisesti pururadalla pikku lenkeillä. Mun päähän on iskostunu kuitenki jo ylä-aste ajoilta lyhenne PPP=pitää pystyä puhumaan (juostessa siis), ku liikunnanopettaja siitä tykkäs aina muistuttaa. Mut mun mielestä se on tosi vaikeeta?! Mielummin mä laitan napit korville ja musiikit täysille välttääkseni sen armottoman läähätyksen kuulemisen. Ja sit tietty vastaantulijoiden tullessa kohdalle pidättelin hetken hengitystä, ettei vaan mun superhuono kunto paljastuis, ahhahahha! :DD


Osasyy tähän mun juoksemisen välttämiseen on ollu huonot kengät. Siis aivan sairaaaaan huonot, sellaset about viis vuotta vanhat pumat...vähintäänkin. Pari kertaa oon niit täs lähiaikoina silti kokeillu, mut palkinnoks sain miljoona rakkulaa ja kipeet jalkapohjat. Nounounou, ei hyvä. Tänään sit VIHDOINKIN ostin uudet tuliterät niket, enkä malta odottaa et pääsen juoksemaan noilla! Ne on kevyet, hyvin vaimennetut ja näppärän näköisetkin. Ei siis enää tekosyitä juoksemisenkaan saralta ;) 

PS. Samiki osti noin kuukaus sitte itelleen juoksukengät, joten nyt voidaan oikeen yhdessä lähtee hyppelehtimään tonne pientareille! Tai ainaki vähintään sinne sunnuntaikävelylle not. Ja hei! Sit voisin jopa alkaa harjottamaan sitä PPP:täkin..ehkä. Ei mut ihan tosi, nyt on kesä ja aivan loistava tilaisuus oppia ja sitä kautta koukuttua tohon kyseiseen lajiin! 

Vai mitä ootte mieltä? Onks siellä ruudun toisella puolella koviakin juoksijoita vai viel tälläsii vasta-alkajia, kuten vaik mä? :)

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Mökki Juhannus

Mä tuun aina tällee vähän jälkijunassa näiden postausten kaa, ku näin kesäsin en pahemmin koneella jaksa istua. Mut vieläks jaksatte niitä juhannus kuvia? Nimittäin mulla ois aikamoinen läjä niitä nyt tässä! Juhlittiin siis tänä vuonna juhannus rennosti mökillä Samin sukulaisten kanssa. Se oli ihana, erittäin ruokapainoitteinen ja stressivapaa kakspäivänen ;) Siinä samalla juhlittiin myös Samin tädin 50-vuotis synttäreitä ja tietty sitä samin kotiinpaluuta! ♥


Perjantaina lähettiin ajaa Luumäelle vast joskus 15 aikoihin, koska edellisyö meni aika pitkäks niiden Samin tj0 bileiden vuoks ja ymmärrettävästi haluttiin nukkuu niin pitkää ku nukuttaa, et Juhannuksenki jaksaa valvoo. Matka meinas kuitenki tyssätä aika lyhyeen, koska kutostie oli poikki jonkun tyhmän säiliörekan kolarin/ulosajon takii, mut onneks pystyttii tekee uukkari ja kiertää toista reittiä :) 

Ku päästii perille, ni kaikki oli siel jo juhannuksen vietoissa. Aurinko paisto, kaks jääkaappii oli iiiiiiiiiiihan täynnä ruokaa (meijän safkat ei ees mahtunu niihin!), musiikki soi ja fiilis mahtava! Kiteytettynä meijän jussi sisäls; saunomista, uimista, korttipelejä, tikanheittoo, grilliruokaa, muurinpohjalettuja, virvelöintii, sluibailuu, herkutteluu ja yhdessäoloa.♥ Tehtiin myös pikku kokko, jossa pojat paisto makkaraa ja jonka ympärille kokoonnuttii viettää perjantai yötä. Aiemmin käytii myös jossain rantsus kattoo kuvissaki esiintyvää, astetta isompaa kokkoa. Se oli mahtava ja lämmitti ihan sairaan kauas, huh! :D 

Mä keräsin seittemän kukkaa tyynyn alle ja nukuin vasemman jalan sukka väärinpäin jalassa toivoen näkeväni jotain kaunista unta mun tulevasta miehestä, mut kaikki ei mennykkään niinku piti. Oikeesti mä näin unta, et olin terapeutti jollekki tytölle, joka vaan puri mua :D Myös Samin siskoki teki samat 'taiat' ku mä, mut sen unessakaan ei esiintyny mitään tulevaa aviomiestä, vaan uni keskitty enemminki hammaslääkärikäyntiin. hahahah :DD

Teitteks te muut mitään juhannustaikoja? :)

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Samin kotiinpaluu bileet

Moikka moi vaan kaikille! Mun kolmen päivän vapaat ois nyt lusittu (to-la) ja huomenna kutsuis sit taas työt buuuu. Juhannus meni rennosti mökillä, mut palaan sitä ennen kuitenki viel hetkeks sinne torstaihin, jolloin Sami kotiutu armeijasta. ♥  Me juhlittii sitä kaveriporukalla mun duunipaikan alakerrassa aika iisisti.


Sinänsä aika surkee kuvasaldo, mut lupaa kysymättä en viitti tänne kauheesti enempää lisäillä. Meit oli yheksän tyyppiä ja tyyliin puolet oli vesilinjalla, koska juhannushan oli seuraavana päivänä :) Pojat sauno, pelattiin bilistä ja korttii, kuunneltii musiikkii ja juteltii. Mä leivoin sitruuna-lakristi kakun, nachoja ja pizzakierteitä. Puolenyön aikaa käytii baaris, et Sami pääs moikkaa sen inttikavereita. Aika nopsaa kuitenki lähettii himaan, koska siel oli tosi vähän jengii. Sit ku olin heittäny kaikki kaverit nukkumaan, kurvattiin viel Samin kaa johonki big burgeriin hakee vähän iltapalaa. Pizzaa ja kebuu.

Nyt mun kulta on vihdoin kotona. Kokonaan. Maanantaina se palaa duuniin, ihan niinku vuos sitten. Vähän outoa, mut ihanaa ja ehkä vähän käsittämätöntäkin, puss ♥

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Onnellisin päivä on aina edessäpäin

Hassuu miten mä elän muka kiireessä, mut samalla tuntuu ettei asiat sit kuitenkaa tuu hoidetuiks? Vaik mä koko ajan tekisin jotain, ni tekemättömien asioiden lista vaan jatkuu...loputtomiin. Sellasii pienii ärsyttävii juttuja. 

Tänää mä roudasin kassi kaupalla cittarista kaikkee epäterveellistä Samin Tj0 bileit varten, jotka on jo ylihuomenna!!! Kaks seuraavaa päivää menee sit mites muutenkaan ku leipoessa. Sit jossain välis pitäis käydä uudestaa kaupassa ostaa juhannus jutskat, pari synttärilahjaa, tehä duunia, käydä salilla ja kirjottaa blogia. Entä mites se elämä? Kaverit, shoppailu ja kahvittelut? Jotenki must tuntuu, etten millään kerkee kaikkea. Enkä kerkeekkään.


Mun unirytmiki on menny ihan päin helvettiä, joka varmaan jollain tapaa vaikuttaa tähän mun saamattomuuteen ja ärsyyntyneeseen mielentilaan hahah :D Myöhään valvominen ja pitkään nukkuminen ei oo sitten mitenkään päin hyvä juttu. Nounou. Nyt juhannuksen jälkee mun on pakko muuttaa näit tapoja. Sit Samiki on himassa ja joutuu herää aikasin duuniin, joten luulis onnistuvan myös multakin. Ja nyt kun päästiin tähän valittamisen makuun, ni voisin samaan hengenvetoon viel kysyä, et missä ne rantsukelit on?! Mä oon ollu viimeks rannalla tän kuun alussa ja yhteensä yhden kerran. Koko kesänä oon huimat kolme kertaa hengaillu bikineissä; kerran mökillä, kerran maalla ja kerran siel biitsillä. HALOO MÄ TAHDON HELTEITÄ. MÄ TAHDON KUNNON KESÄN. Onneks luin kuitenki ilta sanomist tänää, et niitä on luvassa ja paljon!

Mut nyt voisin vajota sinne sängyn pohjalle, syödä vähän jotain yöpalaa ja nukahtaa nopeesti, et jaksan herätä reippaana huomiseen leipomisurakkaan ennen duunia. Sit torstaina vois juhlii vähän samin kotiinpaluuta ja perjantai-lauantai rentoutuu mökillä. Sunnuntai menee duunissa eli palailen tänne varmaan vasta ens viikolla tai aiemmin mikäli sikäli mä millään ehdin. Öitä ♥

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Viimeistä kertaa IKINÄ....

Voi että, mul ois teille niin paljo kuvii ja juttuja viime päiviltä, mut en millään kykene enkä jaksa karsii, muokata ja lisätä niit tänne vielä. Liian iso ja aikaa vievä operaatio tälläselle väsyneelle darra-peikolle. Vietin kuitenki aivan mahtavan viikonlopun, joka piti sisällään; leipomista, ihanan ystävän extempore reissu mun luo yökkikylään kaheks yöks, lentokoneita, mansikoita, metrilakuu, hiekkalinnoja, baareilua, limusiiniajelua, karaokee, särää, vähän lisää leipomista, hyviä treenejä, suklaata ja huippuseuraa! Mutta niistä lisää sit myöhemmin ens viikolla :)

Nyt kuitenki asiaan, jonka vuoks mä tänne koneelle väkipakolla raahauduin. Mun on nimittäin pakko hehkuttaa teillekkin, et vein tänään Samin VIIMISTÄ kertaa inttiin ja haen sen jo neljän päivän päästä kokonaan pois. Kotiin. Pysyvästi. Kelatkaa! Mun elämä palaa takasin hahahah :D Kuinka siistiäää!! Oon ihan fiilareissa ♥ Sit alkaa juhannuskin, joka sattu mulle viel vapaaks! ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!

Aika ihana toi pussi, ignooratkaa se....

....mut ah, rakastan! ♥

torstai 13. kesäkuuta 2013

Back to school ♥

Pari viikkoo sit mainitsin pikasesti täällä parista kivasta jutusta, mutten kuitenkaa valaissu niistä silloin sen enempää, koska se toinen asia ei ollu viel ollenkaa varmaa. Ja oikeestaan se vähän niinku meni jo, joten en ala siitä nyt ollenkaa avautumaan. MUTTA se toinen iso kiva uutinen on se, että musta tulee taas opiskelija!!  Niin tai siis mulle se on iso ja kiva uutinen :DD 

Valmistuin ekaan ammattiin 2011 ja sen jälkee oon tehny kaikkii erinäisii duuneja. Ei oo löytyny mitään pysyvää, ei ees omalt alalta maalarina. Oikeestaan niit hommii on ollu kaikist vähiten. Nyt pari vuotta oon kerenny tekee varmaa viittämiljoonaa eri duunia + kokeillu aina jokaisen määräaikasen työsuhteen jälkeen hetken sitä työttömyyttä, joten kokemuksen syvällä rintaäänellä (:DD?) voinki todeta, ettei tää mitää kauheen hohdokasta elämää oo. Siispä hain kouluun.



Oon vieläki vähän hämmentyny siitä miten mielipiteet muuttuu. Oon nimittäin aina ajatellu niin, etten ikimaailmassa haluu elämääni mitään pysyvää (paitsi paljon lapsia). Koska nopeesti kyllästyvänä tyyppinä olin ihan varma, et tuun aina tekee pätkätöitä (mahdollisesti lähihoitajana) ja matkustelemaan paljon. En ostais koskaa omaa asuntoo, koska sitoutuminen ahdisti. En halunnu olla tylsä aikuinen. Mut kappas, nyt mä haaveilen tasan niist samoista tylsistä perusasioista, ku melkein kaikki muutki aikuiset. Oma asunto, koira, pari lasta, pysyvä kiva työ ja onnellinen parisuhde. Hahah kovin kliseistä, mut sitä mä haluan! Perus perhe-elämää ♥

1.8 alkaa mun lähihoitajan opinnot, enkä malta odottaa et musta tulee "sisar hento valkoinen" :D Vaahtosammuttimen kokosesta lähtien oon kuitenki halunnu olla lastenhoitaja ja nyt vihdoin pääsen toteuttamaan sen. Täs vaihees ku on kokeillu huonopalkkasest hyväpalkkasiin ja ihan kivoista surkeisiin- työpaikkoja, ni osaa arvostaa asioita moniltakin osin. Maalarina mulla ois esimerkiks hyvä palkka, mut työ ei oo kovin mieluista eikä tee mua onnelliseks, ni miks tuhlaisin aikaani sellaseen? Mielummin mä teen just sitä mistä tykkään ja oon onnellinen..vaikka sit vähän pienemmäl budjetilla! Kaheksan tunnin työpäivä on kuitenki iiiiso osa sun jokapäivästä elämää, eikä se ois kivaa jos jokapäivä herää siihen, ettei jaksa mennä duuniin ja työpäivän jälkee on kiukkunen apina.

Yeyy, I'm so happy now!!

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Iphonen kuvia viime päiviltä


En oo mitenkään ihan tosi paljon kuvaillu viime päivinä, mut jotain kuitenki. Yleensä järkkäri lähtee mukaan vaan silloin, ku aikomuksena on tarkotuksellisestikkin kuvata jotain. Puhelimella taas tulee räpsittyy kaikkee turhaa päivittäin ja nyt se turha on ollu näköjää enimmäksee sitä herkkujen kuvaamista...omaperäistä tiedän :DD Viime päivät on siis menty ihan kesämeiningeissä ja tänää ostin ensimmäiset suomalaiset mansikatki namiii ♥ Ehkä parhaita i-k-i-n-ä. Okei, oli mun satamasta ostettu créme brulée jädepalloki aika jees! Tai entä noi rasvaranut, joita esiintyy parissakin kuvassa? Syntisen hyvää! 'Onneks' ens viikoks on luvattu jo vähä viileempii päivii, jolloin löydän itteni mitä suuremmal todennäkösyydellä salilta enkä se softis kädessä sielt kaupungilta hahah. 

Voi mikä ihana kesä. Täydellinen nopeesti ohimenevä kesä. Se on nytnytnyt, nauttikaa siitä!

♥:lla Jenna

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Motivaatio älä karkaa!

Must on alkanu nyt tuntumaa siltä, etten pysy enää tarpeeks tiukkana mun liikuntojen enkä syömisten suhteen. Tuntuu, et kesä ja hellekelit on alkanu pikkasen vaikeuttaa tätä hommaa. Biitsi, terassit ja jäätelö on menny selvästi nyt ykköseks ja salille oon raahautunu vaan 'silloin kun on aikaa'. Ja nimenomaan raahautunu. Oon joutunu myös pariin otteeseen jopa pakottaa itteni sinne, niin vaikeeta se on ollu. Mut kuitenki onnistuneen treenin jälkeen on poikkeuksetta AINA hyvä fiilis, joten mikä siit lähtemisestä tekee muka niin vaikeeta??


Ja vielä selventääkseni- kyllä mä siis edelleen syön terveellisesti ja käyn siellä salilla, mut oma tahto ei oo enää täysillä niissä mukana. Toivottavasti tää mielen jojoilu menis pian ohi! Välil kelaan, ettei se oo niin justiinsa jos skippaan jonkun treenin, mut myöhemmin se kuitenki painaa mieltä. Nyt kesällä oon muutenki ollu aika armollinen itelleni just niiden herkkujen suhteen. Töissä pullaa ja kotona jätskii. Vaikka perus syöminen on kondiksessa, ni herkuttelu meinaa aina pilata fiiliksen. Syöt terveellisesti, vedät kunnon treenin, mut jälkkäriks ahmit jotain kaloripommeja! Miksi? Ja kyllähän mä nyt sen tiedän, että pitää ja saakin herkutella, mut jokainen varmaan itse tietää omat rajansa. Ja mulla se raja on nyt tullu vastaan. 



Eilen jouduin pakottamaan itteni juurikin sinne salille, koska omatunto alko raastamaan mieltä. Viikon liikuntasaldoks oli kertyny ainoot kaks tuntii + tunnin venyttely......vedin sit 60 minuutin intervalli-treenin juoksumatolla, mut sen jälkee meinasin pyörtyy, päässä vaan sumeni! Ku tulin himaan huomasin, et mul oli kuumetta..eli ei ihmekkään, et sinne salille lähteminen oli niin vaikeeta :DD Ja vaikka mua nyt harmittaaki, et tän viikon liikuntasaldo jäi mun osalta tähän, ni ei se maailmaa kaada. Kipeenä en jumppaile, vaikka se kuinka raastais hermoja! Mut ens viikosta lähtien lupaan olla itelleni taas vähän ankarampi, ettei koko homma menis ihan läskiks. Sit vast ärsyttäiski... :D



Onks teillä muilla pysyny suunnitelmat samoina, vai koetteleeko tää kesä vaan ja ainoastaan mua? Ihan rehellistä vastausta sitten ;)