Sivut

torstai 31. lokakuuta 2013

Eka ostos uuteen kotiin

Lokakuun ensimmäinen päivä eli muutama päivä ennen uuden asunnon ostoa, ostin jo ensimmäisen huonekalun meille! Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Mä oon nimittäin aina, siis AINA, halunnu ihan oman jättituolin. Kuukaus sit sellanen oli kuin tilauksesta huippumegahyvässä tarjouksessa enkä mä voinu vastustaa kiusausta. Sami kyllä vastusti ja kovin. Me oltiin päätetty (lue: Sami oli päättänyt molempien puolesta), ettei osteta mitään irtaimistoa ennen ku ollaan laskettu, kilpaulutettu, mietitty ja maksettu/tilattu kaikki eniten tärkeä eli keittiö, kylppäri ja makkarin liukuovet. Puhumattakaan siis maaleista ja tapeteista. Tai siitä, et koko remppa pitää ensiks tehdä! 



Mut sit tuli tää mun on ihan pakko saada se- mielentila. Ja koska mun oli ihan pakko saada se, ni mähän sit ostin sen. Ihan ikiomilla rahoilla omasta kukkarostani. Samana iltana käytiin jo varaamassa sellanen ja voin kuule kertoo, et kyllä se Samikin siitä sit lämpeni, h-i-t-a-a-s-t-i tosin. Kato eihän se sitä voinu mulle kuitenkaa näyttää heti. Ei mun päähänpistot vaan voi olla hyvä idea. Ostaa nyt nojatuoli, vaikkei vielä oo koko asuntoakaan. Kato ku kyllä niitä tarjouksia aina tulee ja menee. Tiedättehän? Miehet.
Pöh. Mä sain mun ihanan tuolin ja en malta millään odottaa, et pääsisin sisustamaan ja ostamaan LISÄÄ huonekaluja. Tosin tässäkin ollaan yhdessä päätetty, et kaikki vanhat kalusteet kelpaa ja uusia ostellaan sit ajan kanssa. Toisaalta ihan järkevää ja pakkohan se on tehdä niin, jos budjetti ei anna myöden, mut enköhän mä jotain taas keksi. Uuden keittiönpöydän ostan ainaki. Hahaha ;)

♥  Mun tuleva pesä. Mitäs pidätte? ♥ 

Kuva: Ikean sivuilta

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Millainen keittiö?

Moi taas, pitkästä aikaa! Meijän remppa etenee ihan kivasti. Ei olla nyt keretty olemaan siel ihan niin paljon, koska ollaan juostu täs lähiaikoina kaikenmaailman keittiö asioilla ja sit mul on ollu viel iltasin välil töitä. Siis apua, meijän pitää NYT päättää millanen siit keittiöstä kokonaisuudessaan tulee. Tilaus pitää laittaa eteenpäin, jotta se tulee sit ajoissa toimitettua. Tai ei se siltikään kerkee ennen meijän muuttoa, mut kyl me muutama päivä ilman keittiötäkin pärjätään. Kahta viikkoa tuskin ei. Tai ei ainakaan haluta pärjätä. Ollaan kilpailutettu muutamia keittiöitä, katottu lukuisia vaihtoehtoja ja tehty kompromisseja molempien mielipiteitä kunnioittaen.

Mä haluun vaaleeta ja Sami tummaa. Niinku melkein aina ihan kaikessa. Siks varmaan tälläki hetkellä asutaan mustavalkosessa kodissa, heh. Mut tohon uuteen kämppään aion kyl vaikuttaa enemmän, ku tähän nykyiseen. Tai oonhan mä täälläki pikkuhiljaa omin rahoin ja päätöksin vaihtanu tekstiilejä tummista vaaleiks seuraillen samalla miten Sami siihen suhtautuu. Eipä sitä ihan hirveesti oo kiinnostanu, ku kyse on ollu kuitenkin mun omista rahoista eikä mikään oo ollu siltä pois. Nyt uuden kämpän valinnoissa on vaan se ero, että rahat on yhteisiä ja päätöksetkin sen mukaisia.



Keittiö ollaan päädytty ottaa vaalein ovin. Mietittiin jonkun verran tummia alakaappeja ja vaaleita yläkaappeja, mut tummat kaapit ei olis niinkään sopinu siihen tasoon minkä haluun siis mun mielestä ei sopinu. Valkoinen on vaan niin toimiva. Jos saisin valita, mun kodissa olis melkein kaikki valkoista, ah <3 Noniin, mut koska Sami ei haluu keittiön yleisilmeestä pelkkää valkoista, niin ollaan päätetty ottaa kodinkoneet mustina allas mukaan lukien. Myös välitilan laatat tulee jollain muulla kuin valkoisella. Ainakin toistaseks ollaan päätetty niin. Maalaan seinät myös luultavasti jollain neutraalilla värillä, joten silloin yleisilme ei todellakaan oo pelkkä "tylsä" valkoinen, Samin mielestä siis tylsä. 

Nappasin noi kuvat nopeesti vaan vähän suuntaa antavaks. Palailen paremmilla ja useemmilla inspiraatiokuvilla ja todenmukaisilla materiaaleilla sitten, kun kaikki on päätetty eli jo tällä viikolla. Sit voisin vilautella niitä etenemiskuviakin sieltä kämpiltä! Vähän tylsää teijän muuten ois seurata mitään, jos en ilmottele mistään :D Palataan!

maanantai 21. lokakuuta 2013

Pikku kuulumisia

Moikka pupuset ♥ En oo kerenny viimisen viikon aikana tänne blogin puolelle ollenkaan, ku melkein kaikki illat ollaan oltu siel kämpillä. Vitsit miten ihanaa, ku nyt saan viettää illat ns. kotona Samin kanssa enkä töissä yksikseen. Muutenki ne ainaset iltavuorot alko tuntuu puuduttavilta, ku ikinä ei päässy näkee kavereita tai kutsuu ketään meille. Unohdin jopa jo milt tuntuu, ku linnottautuu vaan rennosti sohvalle kotivaatteet päällä kattelee telkkuu ilman mitään kiireitä mihinkään. Tosin aika vähäseks on nytki jääny noi himahengailut, mut onhan se silti ihan eri asia!

Viel ette saa mitään remppa postausta, koska mul ei oo uusimpii kuvia sieltä. Kerron mielummin sit ku on enemmän materiaalia näytettävänä. Tän postauksen kuvitus koostuu mun todella vähäisistä ja tylsistä puhelinkuvista, soriiii :D


Mun viime viikot on menny aika huolettomasti. Päivät oon siel päikkärissä niiden ihanien höpönassujen kans, sit aika usein nukun/nukutaa päikkärit ennenku mennää remppaa. Ei siis olla kovin montaa tuntia kerrallaan siellä, ku se töiden jälkeinen breikki on ihan pakollinen eikä sit viitti enää kauheen myöhään kolistella ja kiusata naapureita. Sanoinko muuren jo, et meil on toooosi kivat naapurit? Ne on ihan parhaat. Sit mun herkuttelu on lähteny vähän lapasesta, ku säännöllinen ruokailurytmi on kadonnu hetkellisesti jonnekin, hups. Ja koska en oo käyny nyt reilu kuukauteen salilla, mua alkaa masentaa ku tulokset hävii :D Onneks se mun salikortti vapautuu kohta (mä siis vuokrasin sen kuukaudeks yhelle tytölle) ja alan käymään edes kaks kertaa viikossa treenailemassa. Siks mua varmaan väsyttääki päivisin niin paljo, ku kaikki säännöllisyys on hävinny. Mutta onneks kaikki on vaan väliaikaista ja asioilla on tapana järjestyä.


Tällä hetkellä mulle on tärkeintä vaan se, et saan valittuu oikeet laatat kylppäriin ajatellen budjettia, päätettyy millasen keittiön kelpuutan, valittuu maalit ja sävyt sekä tehtyy tekemättömät koulutehtävät. Täl hetkel vähemmän tärkeitä asioita on ihan kaikki muu.

Ps. Noista yllä olevist kuvista viel muutama sana. Toi keskimmäisen kollaasin alavasen kuva on epäilyttävän näkönen, mut siinä on fiilistä! Se on nimittäin otettu päivänä, jolloin käytiin kämpillä ekaa kertaa kaupanteon jälkeen iiiih ♥...ja noh, muista kuvist mul ei ookkaan sit mitään kommentoitavaa haha. Kaikinpuolin mulle kuuluu tosi hyvää. Havahduin tänään jopa siihen, et syksy on pian ohi. Aika menee niin lujaa eteenpäin, et pitää oikeen välillä pysähtyy ajattelemaan asioita. Mä oon niin monesti halunnu tulla tänne blogiinki kertoo kaikkii uusii juttuja ja nyt kun vihdoin ja viimein pääsin, en saa mitää järkevää ulos. VOIH. Nyt on taas jo aika mennä nukkumaan. MUTTA. Sitä ennen kattelen viel iiihan pikkasen jotain ihania sisustusjuttuja. Oon niin koukussa ;) 

maanantai 14. lokakuuta 2013

Kaikki rempallaan

Meil alko tänää työharkka päiväkodissa ja mä pääsin alle kolme vuotiaiden ryhmään. Vitsit miten kivaa! Tosin melkein kaikki lapsoset on jonkin sortin räkätaudissa ja hoitajat vuoronperään kuumeessa... Nyt täytyy vaan laittaa sormet ja varpaat ristiin toivoen, ettei se tarttuis muhun. Mä en nimittäin ajatellu tulevani kipeeks nyt, ku on tää remppakin. Ollaan oltu siel uudella kämpällä nyt viikon verran aina muutama tunti iltasin. Ihan hyvään alkuun ollaan päästy, mut NYT JO pitäis alkaa päättämään keittiön ja kylppärin toteutusta. Ja voi kuulkaa, kun mä en osaa yhtään valita. Vaihtoehtoja on ainaki joku miljoona, miten niistä nyt pystyy valitsemaan just sen parhaimman? Mistä, mitä, milloin ja kuinka paljon saa maksaa? Voi kuinka mä toivoisin lisää aikaa pelkästään suunnitteluun. Inspiraation hakemiseen. Vaihtoehtojen punnitsemiseen. Kaikkeen siihen aivotyöhön, jota tollanen iso remontti vaatii.



Jouduin laittaa mun salikortinki tauolle, koska aikaa mihinkään ylimääräseen ei yksinkertasesti oo enää. Ei siis yhtään. Ruokailut, herkuttelut ja liikunnatkin on kaikki myös rempallaan. Onneks oon saanu ees työvuoroja (töissätöissä siis) vähennettyy, ni aikaa riittää sit pikkasen enemmän niihin remppahommiin. Täl viikolla aiotaan kilpailuttaa keittiöitä ja tutustuu kylpyhuoneiden valikoimaan. Huomenna mennään siis kiertelemää kaikkia mahdollisia keittiökauppoja ja viikonloppuna luultavasti ikeaan, jeeee ♥

Tänään myös irtisanottiin tää asunto eli muutetaan marraskuun lopussa. Kaikki tapahtuu niin äkkiä. Mä haluisin vaan koko ajan keräillä ja fiilistellä erilaisii vaihtoehtoja ja hakee inspiraatioo ihan kaikkialta, mut missä välissä? Ei mul oo ollu aikaa ees istuu koneella, eikä siks todellakaan aikaa myöskään tälle blogille. Pahoitteluni siitä. Ens kerralla tuun sitten remppakuvien merkeissä päivittelemään vähän sitä tilannetta. Halusin vaan vähän päivitellä mun tän hetkistä tilannetta kuinka kaikki on nyt niin rempallaan, ku vaan voi olla :D Mut en valita. Oon nimittäin vaan niin super onnellinen kaikesta. Koulussa menee hyvin, Samin kanssa menee loistavasti ja uusi kotikin valmistuu viimeistään jouluksi. Mitä mä tässä oikeen valitan? Pöhhh, hyvää yötä ♥


sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Elämä on laina

♥ Kiljun onnesta. Pakahdun rakkaudesta. Meillä on vihdoin ikioma koti. ♥


Moikka moi ja kivaa lauantai-iltaa lukijat! Mun ilta meni ensiks töissä puol seiskaan asti jonka jälkeen tein kolme tuntii yhtä koulutehtävää (6 sivusta esseetä) täs kotona. Viel ennen nukkumaanmenoo mun on kuitenki tultava kertomaan mun jännittävästä ja mieleenpainuvasta eilispäivästä, kun tein elämäni ensimmäiset asuntokaupat. Siis ASUNTOKAUPAT. Meil on nyt Samin kaa ensimmäinen yhteinen oma asunto. Tää nykynen, missä ollaan asuttu nyt puoltoista vuotta, oli meijän ensimmäinen yhteinen ja samaan aikaan myös molempien ensimmäinen kämppä. Sitä ennen asuttiin samassa asuntolassa, missä siis 16-17 vuotiaina tavattiin. Eli ollaan asuttu yhessä periaatteessa ihan koko meijän 3,5 vuotisen suhteen ajan aivan alkumetreistä lähtien. Kun sit talvella 2011-2012 muutettii tänne Lappeenrantaan, pistettiin suunnitteille oman asunnon ostaminen.



Mun blogia jo pitempään seuranneet tietääkin, et ollaan aktiivisesti etitty täs asuntoo nyt kesästä 2013 asti. Tarkotus oli ajottaa asunnon osto aikasintaan siihen, ku Sami pääsee pois armeijasta eli juurikin viime kesään, mut vast täs syksyllä löydettiin se täydellinen koti meille, mikä kaiken lisäks vielä saatiin! Käsittämättömän mahtavaa ♥ Täs matkan varrella oli kaks muutakin mieluisaa kohdetta mist kiinnostuttiin, mut toinen niistä osottautu liian ongelmalliseks ja toiseen ei päästy ees tarjoomaan, koska oltiin liian myöhään liikenteessä. MUTTA. Tää mikä me nyt napattiin on kaikista ihanin ja ehdottomasti parhaimmalla sijainnilla, todellinen löytö. Kliseisesti vois todeta, et kolmas kerta toden sanoo...ahahaha :D



Ostettiin remppa-kämppä. Etittiin siis haukkana asuntoo, mikä ois hyvällä sijainnilla, edullinen ja mikä saatais laittaa ihan oman näköseks...rajatulla budjetilla tietty...mut just niinku me halutaan. Noh, nää kaikki kriteerit täytty, koska keskustaan on tooosi lyhyt matka ja kouluun vieläkin lyhyempi! Myös asuinalue oli merkittävän tärkeessä roolissa, koska me ei todellakaa pidetty ees vaihtoehtona asettautuu minkään kriminaalien tai laitapuolenkulkijoiden seuduille. Saatiin koti rauhalliselta omakotitalo alueelta ja ollaan tosi iloisia siitä!

Kuvat weheartit

Tuun myöhemmin tulevina viikkoina viel päivittelemää enemmän ihan siitä asunnosta itsestään, mut voin jo etukäteen paljastaa, ettei se oo oikeestaan kerrostalo, rivitalo eikä omakotitalokaan! Se on todellakin erikoinen ja harvinainen kohde. Semmonen kultakaivos. Mut tässä sitä ollaan. Velallisena. Ajatella. Otin ekan lainan heti 18- vuotiaana. Opintolainan, minkä sain maksettuu tänä vuonna pois. Se ei kuitenkaa riittäny, koska nyt oon sidottuna asuntolainaan ainaki parikyt vuotta. Tai ehkä koko loppuelämän. Eihän sitä ikinä tiedä. Mut mua ei silti ahdista tää velallisuus. Vähän naurattaa vaan, koska eihän me nyt vielä täysin ymmärretä koko asiaa! :D Me ollaan vasta niin nuoria. Täytin just 11 päivää sit 21 vuotta. Oon ihan pieni vielä.

Lapsi vai aikuinen? Tyttöystävä vai avopuoliso? Velkahelvetti vai unelma? Vastuuton vai vastuullinen? Vapaa vai kahlittu? 

Mä en tiedä oikein mikä mä oon. Mun mielestä jokainen noista ristiriitasista kärjistetyistä kyssäreistä kuvaa jollain ihmeellisellä tavalla sitä mikä mun tän hetkinen tilanne on. Kaikki tuntuu niin oikeelta. Tän kuuluu mennä just näin. Mä oon ihan totta onnellisempi ku ikinä. Käsittämätön tunne. Vitsit. 

tiistai 1. lokakuuta 2013

Vaatteita syksyyn

Lokakuun eka päivä ja ulkona tuli eilen vaakasuoraan rakeita. Tuuli on ihan jäätävä eikä tuol pärjää enää ilman miljoonaa toppakerrosta. Ihan totta, kamalan kylmää ja märkää ja pimeetä. Sen takii mun piti eilen penkoo vähän varastoja ja ottaa paksumpii vaatteita esille. Täs ei nyt oo ihan kaikki, mut niitä eniten käytettyjä kyllä.

Pipot

Hanskat


Kaulahuivit


 Villasukat


 Neuleet


 Takit

Kengät


Mä tykkään pukeutuu syksysin ja keväisin pipoon, paksuihin kaulahuiveihin, neuleisiin/collegepaitoihin, legginseihin ja consseihin. Tosin en kuvannu nyt mitään legginsei enkä collegeita tähän, vaa enemmänki niitä mitä varastosta kaivelin. Mä luulen kyl, et pärjään mun tän hetkisel omaisuudella ihan ok hyvin, ellen sit löydä mitään iiiihan pakko saada- juttua. Tää syksy ja talvi menee kuitenki aika remonttipainoitteisesti, et eiköhän mun päältä löydy enemmänki ne työvaatteet ja turvakengät, hahah :D

Mites, ootteks te muut jo ottanu teijän lämpimät vaatteet käyttöön?  ;)