Sivut

torstai 28. marraskuuta 2013

24h vuorokaudessa ei riitä

Moikka taas pitkästä aikaa ihanat ♥ Nää viimiset viikot ennen varsinaista muuttoa on ollu vähän todella kiireisiä enkä siks oo kerenny ollenkaan koneelle. Olisin halunnu jakaa paljon enemmän mun ajatuksii ja vaihtoehtoi täällä liittyen just tähän remonttiin, mut ei kyllä ihan ensimmäiseks, toiseks eikä edes kolmannekskaan tullu mieleen mikään koneella istuminen. Hyvä ku koulussa kerkee käymää, hahah. Kaikki vapaa-aika menee remontissa, ajatellessa sitä tai suunnitellessa sitä. Välillä käyn tekee myös työvuoroja eli mitään sohvalla löhöilyä tai telkkarin tuijottamista kaiken tän härdellin keskellä en oo ehtiny ajatellakaan. Luojan kiitos meil ei oo lapsii eikä eläimii, ku jotenki se vastuu täst omasta navastaki tuottaa vaikeuksii. Meil esim. ruokailujen välit on helposti sitä 10 tunnin luokkaa eikä lämpimää ruokaakaan oo tarjolla. Yleensä sen nälän huomaa vast siin kohtaa, ku alkaa päässä heittää ja voimat loppuu. Eikä sitä ruokaakaan oo niin helppo tehä, ku lähes kaikki kamat on muuttolaatikoissa. Oon syöny mun aamupuurotki nyt haarukalla, ku epähuomiossa pakkasin kaikki lusikat jo pois, oi voi. 

Me muutetaan kuulkaas jo YLIHUOMENNA. Tän vuokrakämpän pitää olla lauantaina klo 15 mennessä siivottu, koska heti silloin tulee uudet asukkaat. Oikeesti meil piti olla aikaa muuttaa ihan iltaan asti ja silloin jo mietittiin, et miten hemmetissä me muka keretään. Nyt sitä luovutusta aikaistettiin siihen kolmeen, niin voitte varmaan kuvitella mitä mä siitä taas ajattelen. Mahdotonta. Yksinkertaisesti mahdotonta. Mut ei auta itku. Meen heti tän tekstin kirjotettuani ostaa maalit makkariin, maalaamaan ne seinät ja viimeistelee keittiön ja olkkarin. 



Postailin aiemmin tänne olohuoneen, kylpyhuoneen ja keittiön etenemistä, mut vaiheet makkarista ja eteisestä jäi kokonaan pois. Siihenki syynä kiirekiire, valitan. Kaikkialle on kuitenki tehty ihan samoja pohjahommia, joten säästän teijät nyt niiltä vaihekuvilta. Lisään kuitenki kaikista sitten ne ennen ja jälkeen -kuvat, mitä monet on jo innolla odottaneetki. Mul ois kuitenki nyt jo pari aika kivaa kuvaa puhelimessa olkkarist ja makkarista, mut pidän ne pimennossa siihen asti kunnes kaikki on valmista. Vaikka me periaatteessa muutetaan jo ylihuomenna, ni me ei silti päästä 'asumaan asumaan' sinne. Vähän harmittaa, mut tosiaan keittiökalusteet tulee vast parin viikon päästä eikä kylppärikään oo valmis viel pitkiin aikoihin. Harmittaa sen kylppärin lattiavalun pitkä kuivumisaika, mut minkäs teet. Yövytään väliaikasesti Samin porukoilla, mut vietetään kuitenki suurin osa päivistä siel kämpillä. Voidaan sit jo ihan hengailla hengailla siellä, koska remppa on koht melkein valmis muilta osin. Huomenna roudataan kamat, ylihuomenna suoritetaan loppusiivous ja sit muutetaan. Ihan huippua!

Meijän kodista tulee niiin hieno ♥

Ps. Kiva mennä maalikauppaan naama puol turvoksissa muutaman revityn viisaudenhampaan jälkeen. Siks täs välis tänne kerkesinki tulla tänne päivittelee blogia, koska en saanu just puhua, juoda enkä syödä mitään. Näytän ihan norsulta ja oon muuten tosi nälkänen. Apua.

perjantai 22. marraskuuta 2013

Ostoslistalla

Nyt ku me muutetaan, ni mä haluisin hankkii paljon kaikkii uusii sisustusjuttuja, tekstiilejä, lamppuja, koriste-esineitä ja ihan siis KAIKKEA. Meijän rempparahat on tosin tarkotettu vaan kiinteiden kalusteiden ja asunnon arvoa nostavien tavaroiden hankkimiseen eli siihen ei kuulu mun harmikseni irtaimisto ja sisustusjutut. Muutenkaan mä en viel täs vaihees osaa valita lipastoja tai kaappeja tai mitään sellasia, koska en täysin viel hahmota kokonaiskuvaa, ku en tiiä miten ja mihin meijän kaikki vanhat kalusteet sijottuu ja kuinka ne sopii.

En siis oo pahemmin viel ees käyttäny energiaani sisustamiseen, shoppailuun tai edes haaveilemiseen, mut jotain oikeesti tarpeellisia juttuja täs pakatessa on kuitenki tullu ilmi. Esimerkiks pyyhkeet ja lakanat. Molempia pitää ehdottomasti hankkia lisää. Ku me tähän meijän ekaan kämppään muutettiin vuokralle, saatiin molempien vanhemmilta kaikkia ikivanhoja peittoja, lakanoita ja pyyhkeitä. Mikään ei sopinu mihinkään, mut pakko meillä oli kuitenkin olla jotain. Silloin oli muutenki niin paljon ostettavaa, ku kummallakaan ei ollu entuudestaan yhtään mitään huonekaluja tai kodinkoneita, niin oltiin todella kiitollisia tollasista pienistä lahjoituksista. Nyt asia on kuitenki eri, koska meil on periaatteessa jo kaikki tarpeellinen. Voidaan vihdoinki uudistaa meijän varastot ja mä saan mielenrauhan, ku kaikki alkaa sopimaan yhteen. Selailin siis vähän nettikauppoja ja elloksen sivuilta löysin pari edullista, oikeesti tarpeellista ja miellyttävää juttua.



Niinku sanoin, me tarvitaan pussilakanoita. Aionki aika varmasti kotiuttaa noi kaikki kolme ekan kollaasin settiä, kaksin kappalein tietysti. Tokas kollaasis mua eniten miellyttää toi matto. Hankin sellasen ehkäpä eteiseen. Lisäks tyynyliinojakin meil on aika vähän, nyt ku karsin melkein ne kaikki vanhat riutuneet rätit pois, hahaha. Mut verhoja meil on alunalkaenkin vaan yhdet. Nyt ku ikkunoita tulee olemaan neljä, niin tarviin kolmet uudet yksilöt. Keittiöön ajattelin ainaki jotain tollasta laskosverhon tapasta. Eli kaikki mun blogini tietävät kaverit ja äiti, älkää nyt ottako näistä mitään joululahjaidiksii. Tai jos haluutte nyt välttämättä, niin ilmottakaa mulle ainaki ensiks! Koska voi olla, et mä oonki jo kerenny olla nopee.

Mitäs te muut tykkäätte näistä? Miellyttääkö vai ei?

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Ei stressiä liikunnasta

Tuleeko jo remppapostaukset ulos korvista? Hahah, uskoisin ainakin osittain niin. Voisin täl kertaa raottaa vähän mun jännittävääkin jännittävämpää elämää liittyen liikuntaan ja syömisiin. Tai siis siihen kuinka mä en liiku ja kuinka mä vaan herkuttelen. En edes muista milloin viimeks olin salilla. Ihan oikeasti. Ehkä 2 kk sitten? Nolottaa, ärsyttää ja vituttaa myöntää se. Mut tää syksy toi aika paljon muutoksia mukanaan. Mulla alko koulu, löydettiin asunto, jota siis rempataan päivittäin eikä ne työtkään oo mihinkää hävinny. Ihan rehellisesti voin sanoo, et mun kakstoist tuntisiin päiviin ei enää mahu yhtään ryhmäliikuntoja eikä punttisaleja. Ei vaan mahu, vaikka alkuun kuinka yritin. Halusin olla paras. Halusin onnistua kaikessa. Mut ei toiminu. Epäonnistuin.

Aamulla ku herään --> meen kouluun --> koulusta kotiin syömään ja tarvittaessa nukun pika päikkärit --> sit illaks kämpille remppaamaan tai duuniin. Yritin ängetä sitä salia siihen väliin, kun tuun koulusta eli skippaisin päikkärit, koska molempia en kerkee. Mut ei onnistunu. Ajattelin, et liikunta piristäis yhtälailla, mut todellisuudessa se ei mennykkää niin, koska mun yöunet on joka yö tosi minimaaliset. Niinkin minimaaliset, ettei loppuviikosta meinaa enää päästä sängystä ylös. Sit kokeilin ängetä salia töiden jälkeen illalle, mut sekään ei onnistunu, koska yöunille meno viivästy sen takia ihan liikaa. Joka aamu on kuitenki noustava aikasin kouluun tai työharjotteluun. Sama juttu pätee myös aamuliikunnassa; lyhentää yöunia. En voi kiriä niitä tunteja säästöön illastakaan, koska ne menee muutenki niin myöhäseks töiden tai rempan takia. Joten luovutin. 



Vuokrasin mun salikortin kuukaudeks yhelle tytölle, jonka jälkeen se on ollu mulla jo kohta sen toisen kuukauden...käyttämättömänä. Stressasin alkuun aika paljonkin asiasta, koska olinhan mä päässy jo tosi hyvään vauhtiin kaiken suhteen. Tuloksia synty, tavotteet nous ja olin ihan superonnellinen, hitusen myös ylpeäkin itsestäni. Söin tosi tosi säännöllisesti ja terveellisesti. Mut entä nyt? Rehellisesti sanottua söin lämpimän ruoan eilen varmaan yli viikon tauon jälkeen. En ajattele pahemmin annoskokoja, mut syön yleisesti perus terveellistä kotiruokaa. Säännöllisyys on hyvin kaukainen käsite ja pidän aika paljon suklaasta.♥ Siinä se. Isoin stressin aiheeni. Laiskuus liikuntaan. Yritän kuitenki joka päivä sisäistää sitä tosiasiaa, et aina ei voi voittaa - ei edes vaikka kuinka yrittää. Ku aloin olla stressaamatta liikunnasta liikkumattomuudestani, niin mun olokin helpottui. Mä oon kuitenki mun mielestä ihan reipas ja kelpo kansalainen, ku jaksan ahertaa joka päivä koko päivän koulua, töitä ja remonttia. Kaikki on kuitenki vaan väliaikaista ja kohtahan jo helpottaa! 

Sit mä hikoilen siel salilla ihan hullun lailla tammikuussa kaikken uudenvuodenlupauslaisten kanssa. Mä niin nään sen jo, hahhaha!! Tosin mä jatkan jo heti joulukuussa. Heti, kun tää rumba helpottaa. Mut siihen asti annan itselleni anteeks enkä aio enää stressata asiasta, painokaan kun ei oo yhtään noussut....kehonkoostumus vaan muuttunut, heh.

Kaikesta huolimatta oon tosi onnellinen ja elän ihania aikoja. Tää remontti ei oo vaikuttanu ollenkaan huonolla tavalla meijän parisuhteeseen, päinvastoin. Niin ne unelmat vaan toteutuu. Kaikki ajallaan. Love ya! ♥

maanantai 18. marraskuuta 2013

Uuden keittiön suunnitelma

Oon lisäilly tänne vaan pieniä kuvia eri kuvakulmista meijän huoneista ja tiedän, et hahmottaminen on siks aika vaikeeta. Mulla on yks suunnitelma kuvana meijän keittiöstä, MIKÄ EI SIIS OLE LOPULLINEN, mutta suuntaa antava kuitenkin. Ajattelin, et jos sen näkeminen vähän helpottais kokonaiskuvan ymmärtämistä. Mittasuhteet, värit ja kaikki on vähän sinnepäin, mut tossa järjestyksessä ne kalusteet joka tapauksessa tulee olemaan. Kuva on otettu kalusteita vastakkaisen seinän "läpi".

Meille tulee I-mallinen keittiö, niinku oon joskus saattanu mainitakin. Ainoastaan jääkaappi-pakastin tulee vastakkaiselle seinälle. Ovi jää kuvasta katsottuna vasemmalle ja ikkuna oikealle puolelle. Kalusteita vastapäätä on kokonainen seinä, jota vasten tulee siis se jääkaappi-pakastin ja pöytä. Aluks ja aina viime viikkoon asti ajateltiin laittaa tää vastakkainen seinä sellasella vaaleella luonnonkivellä, mut vaihdettiin kuitenki mieltä, niinku koko ajan ja kaikessa hhahah. Tähän päätökseen vaikutti aika pitkälti se, ettei meil ois muuten mitään seinätilaa mahdollisille hyllyille ja sellasille. Ei siihen luonnonkiveen oikeen viitti mitään reikiä porata, vaikka se niin ihana olis ollutkin. Mä kuitenki jossain vaiheessa aion laittaa siihen jotain hyllykköä ja purnukkaa. Noihin pieniin sisustusjuttuihin meil ei nyt vaan tänä vuonna valitettavasti oo aikaa eikä rahaa, mut tulevaisuutta ajatellen pitää miettii kaikki mahdollinen. On se nyt kiva kuitenki saada laittaa jotain joskus meijän ainoalle kokonaiselle seinälle, koska tää keittiöhän ei oo ihan kauheen suuri. Mut sopivan suuri kuitenkin. Ja iso muutos tän hetkiseen vuokrakämpän pieneen avokeittiöön, joka yhdistyy olohuoneeseen, joka taas yhdistyy makuualkoviin. Ei siis erillisiä huoneita. Ei ovia, joita sulkea perässä. Kaikki on yhtä ja samaa tilaa. Tai siis oli. Me ollaan niin innoissamme tästä et saadaan monta huonetta! Oma keittiö. Oma makuuhuone. Oma olohuone. Jeeeee 

weheartit


Keittiön yläkaapit mitotettiin melkein kattoon asti, jotta saatiin hyödynnettyy kaikki mahdollinen säilytystila, liesituuletinkin integroitiin. Myös tiskikone ja uuni tulee integroituna, joista ensimmäinen korotettuna. Ja tosiaan haluttiin vaan yks pystykaappi, et saadaan mahollisimman paljon työskentelytilaa. Vanhas keittiössähän oli pystykaappi ja jääkaappi ikkunan vieressä vierekkäin, jolloin työskentelytilakin oli tosi pieni. Me haluttiin ikkunan vierusta mielummin avaraks, jonka takia pystykaapitus tuli heti ovesta katsottuna vasemmalle ja jääkaappi kokonaan toiselle seinälle. Toisaalta se oli myös pakko tehä niin, koska haluttiin tiskari korotettuna ja tiskikoneen on pakko olla altaan lähellä. Altaan taas on pakko olla samassa kohtaa kuin edellisessä keittiössä, koska vesipiste on siinä. Eli koska ei laitettu tiskikonetta alas altaan lähelle, niin se tuli vasemmalle puolelle allasta. Yksinkertaista. Vai onko? Sit kaapistoa vaan jatkettiin kattoon asti, josta tuli meijän keittiön ainut pystykaappi. Tiiättekö kun näitä kaikenmaailman päätöksiä tehtäessä meinas loppuu tieto ja kärsivällisyys. Tosi vaikeeta suunnitella oikeesti toimiva ja paras ratkaisu. En myöskään haluu katua huonosti tehtyjä päätöksiä, joten halusin suunnitella kaiken hyvin. Toivottavasti onnistuin. Koulussa ainaki huomasin Eri ihmisen kasvu ja kehitys- luennoilla miettiväni ihan jotain muuta kuin kyseistä aihetta. Mua kiinnosti enemmänki kuinka monta senttiä haluun työskentelytilaa altaan ja lieden väliin tai onkohan ne kaapit nyt varmasti kattoon asti, millaset saranat oviin tulee, et onkohan ne varmasti kestävät. Entä vetimet, enhän mä ees muista mitkä valitsin tai minkä kokoset vetolaatikot alhaalla toimis parhaiten jne jne jne.

Weheartit


No keittiö on jokatapauksessa tilattu ja toivotaan, että kaikki menee hyvin. Voisin selostaa ja höpöttää täst viel vaikka ja kuinka, mut palaan ens kerralla sit taas lisää uusien kuvien merkeissä. Nytki tästä tuli jo ylipitkä pätkä, hups :)

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Keittiön remppaa

Moikka moi ihanat lukijani ♥ Tänään ajattelin tulla raottaa tänne vähän keittiön remontin etenemistä. Keittiö onkin tosi hyvässä vauhdissa (lukuunottamatta tilattuja kaapistoja, jotka tulevat vasta joulukuun tokalla viikolla ja me muutetaan marraskuun vikalla viikolla). Tiedettiin se siis kyllä jo tilausvaiheessa, koska keittiöiden minimi toimitusaika oli neljä viikkoa. Muistatteks te kuinka mä täälläkin avauduin, että millainen meijän keittiöstä sit oikein tulee, ku Sami halus tummaa ja mä tietty valkosta. No me tehtiin kompromisseja ja meille tulee molempia miellyttävä kokonaisuus. Keittiö laitettiin tilaukseen jo 4.11, mut se tulee vast siinä 9.12 tai 10.12, eli toimitusaika meil tuli olemaan kaikenkaikkiaan viis viikkoo. 






Eli siis keittiös on tehty kaikki pohjatyöt valmiiks yhtä seinää lukuunottamatta. Ens viikolla Sami levyttää viimisen seinän, jonka mä vaan nauhotan. Sitä ei tarvi nauhotusten jälkeen enää kittailla tai hioo ollenkaan. En ees aio pohjamaalata sitä. Koko seinän olis tarkotus jäädä kalusteiden taakse piiloon, joten kaiken järjen mukaan peitän vaan saumat, jottei sinne pääse mitään mitä sinne ei kuulu. 

Vanhas keittiös tosiaan oli puol paneelit ja yläosa sellast kovaa röpelöistä maalia. Ei auttanu muu ku vetää vanhat levyt alas ja laittaa uudet tilalle. Luultavasti huomenna mä meen pohjamaalaa ton puisen katon valkoseks ja ostaa keittiön seiniin tulevan pintamaalin.

Ikkunoista viel sen verran, ku menin ostaa sitä maalii ni eteen tuli päätös, et valkoinen vai listavalkoinen? Vanhat listat, ikkunat ja ovet oli sil hetkellä tosi rumat, kellertävät ja likasen näköset. Mietin, et onkohan listavalkonenki liian kellertävä, ku mä kuitenki tavottelin puhdasta ja kirkasta valkosta. Sit mietin meijän tulevii seiniä, jotka ei oo valkoset (SANOO VALKOSEEN SISUSTUKSEEN VANNOUTUNUT IHMINEN!?!?), ni päätin kotiuttaa sen puhtaan valkosen purkin, koska sit se väri korostuu kivasti vähän tummemmista seinistä. Mut jos olisin maalannu meijän seinätki valkosiks, niinku alkuperäinen suunnitelma oli, niin puhtaalla valkosella maalatut ikkunat ois ihan salee korostunu tosi typerästi sieltä. Joten. Tein toivottavasti hyvän ratkasun tässä asiassa. Ikkunankarmit on myös maalattu TAHALLEEN ikkunalasien päälle, koska niin lopputuloksesta tulee siistimpi ja se maali tiivistää samalla myös saumat/reunat. Aion tietty viel viimeistellä ne ikkunaan osuneet maalit suoriks semmosen työkalun nimellä, mitä en nyt muista.

ENÄÄ KOLMETOISTA PÄIVÄÄ MUUTTOON, APUAA ♥

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Takaisin kouluun

Tänään oli mun vika harjottelupäivä päiväkodissa enkä meinaa käsittää sitä, etten huomenna meekään sinne enää :( Melkein itku tuli, kun lapset niin reippaasti halasivat ja vilkuttivat mulle. Yks niistä viel vilkuttaessaan huus "Hei hei, huomiseen!". Kumpa voisinkin jatkaa siel viel vähän aikaa edes. Viides viikossa kiinnyin niihin söpöläisiin ihan liikaa ♥ Onneks ens viikolla meen käymään viel arviointikeskustelussa, joten ihan lopullisia heippoja ei tarvinnu sanoa.

Leivoin täks päiväks aikuisten kahvipöytään porkkanakakkua ja suklaisia mokkapala-brownieseja ja sit ostin meijän ryhmän aikuisille rasian fazerin suomisuklaata. Lapsien kanssa leivoin yhdessä joulupipareita.


Mun ihana ryhmä oli tehny mulle aivan mahtavan kortinkin, johon oli kirjattu ylös elämän ohjeita, mun tosi hehkeitä kuvia, kehuja ja jokaisen lapsen peukalo-tonttu. Tollaset hetket on niitä harvoja, kun meen yksinkertasesti ihan sanattomaks. Oltiin kaikki ringissä, lapset laulo ja aikuiset piti omat pikku puheensa. Ohhoh. Kyl nyt on vähän haikee mieli, mut en kauaa täs nyt kerkee synkistellä, ku mul alkaa jo iltavuoro nesteellä ja sit koko loppuviikko onki töitä ja remppaa. Enää pari viikkoa muuttoonkin! Hurjaa ♥

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Kuulumisia

Moikka ihanat lukijat

En ookkaa pitkää aikaan päivitelly tänne muita ku remppa kuulumisia, koska sitähän se mun elämä täl hetkellä suurimmaks osiks on. Mut kyl mulle jotain muutakin onneks kuuluu. Meil oli esimerkiks eilen luokan pikkujoulut. Mähän alotin opinnot vast vähä reilu 3 kk sitten, joten meijän luokka on viel aika uus. Tosin tullaan kaikki tosi hyvin toimeen ja oonki tutustunu moneen kivaan tyyppiin tän koulun kautta. Eilen kuitenki nähtiin melkein koko luokan voimin ekaa kertaa ihan muissa merkeissä, jeee. Pikkujoulut toteutettiin nyyttäri meiningillä yhen meijän luokkalaisen megasuuressa kämpässä ja tarjol oli ihan sairaaaaaasti kaikkee hyvää. Söin koko ajan koko illan, ylläri. 

Me tuotiin myös pienet pikkujoulupaketit messiin. Kaikil muil oli tosi nätisti paketoidut jouluset lahjat, mut mä jouduin kiireessä (vast autossa matkalla bileisiin) paketoimaan mun lahjan laukusta löytyneeseen kauppalappuun, jonka kiinnitin ponnarilla....ei varmaan tarvi kovin montaa kertaa arvata, kenen lahja nostettiin viimisenä. Niin. Heh. Vähän olisin voinu paneutuu asiaan paremmin, mut se siitä.



Kävin kampaajalla lauantaina. En oo varmaan puoleen vuoteen käyny siellä vaik lupasin itelleni joskus reilu vuos sitten, et käyn siistimäs hiuksii ( latavojen tasaus ja joka toisel tai kolmannel raitoja ) 2-3 kk:n välein ja hoidan sit niitä myös koko ajan kotona hyvin. Nyt oon kuitenki laiminlyöny kaiken tän ihan kiitettävällä tasolla ja aion tehohoitaa mun kuivuneit hiuksii täst edes päin senkin edestä. Se kampaajaki sano, et mun hiukset suorastaan huutaa kosteutusta, hups. Ihanan piristävää oli kyl istuskella siel kampaajalla juttu luistaen samalla juoden teetä, selaillan sisustusjuttuja ja nauttien päähieronnasta. Vitsit!

Asiasta kolmanteen; mun päiväkotiharjottelu muuten loppuu kolmen päivän päästä ja oon ihan surullinen siitä. En haluis ollenkaa lähtee sielt pois, koska mul tulee ihan sairas ikävä niit pikkusia. Oon viel alle kolme vuotiaiden ryhmässä ja ne on niiin ihania pieniä, etten kestä! Vauvakuume mene pois, hahahaha. No mut joo...onhan se kiva mennä takas kouluun ja nähä niit luokkakavereitaki enemmän, niitäki ku on jo ikävä :D

Ps. Käytii tänään päivällä isänpäivä darra hamppari mätöillä Samin porukoilla, ku sen iskä ihan itse teki. Oli niin hyvää, et masu oli täynnä monta monta tuntia viel sen jälkeenki. Nyt illalla käytiin siel viel kakku- ja jätskikahveilla sekä saunomassa. Nyt ajattelin kellahtaa tyytyväisenä ja vatsa pullollaan tonne sänkyyn huh huh, öitä.


Kivaa loppusyksyä/alkutalvea tai-mikä-ikinä-nyt-onkaan, pus pus <3

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Kylpyhuoneen remppaa

Meil on nyt kylpyhuoneen purkamisvaihe lopullisesti ohi, joten voisin täs kohtaa vähän raottaa sitä sen etenemistä. Meijän kylppäri on aika pieni, semmonen pitkulainen ja hieman ehkä hankala. Oltiin ajateltu siirtää yhtä seinää 30 cm ulospäin, et saadaan kaikki kalusteet sinne järkevästi. Matkan varrella kuitenki selvis, et just se kyseinen seinä on kantava, eikä sitä siks voida siirtää yhtään mihinkään.

Eiks ollukin ihana kylppäri? Varmaan aika hyvän tovin ollut tollasenaan. Nyt viimeistään on aika päivittää se 2000-luvulle hahaha ;) Tosiaan Sami on meillä hoitanu ton kylppärin osuuden ihan kokonaan tähän asti. 

Voi sitä p*skan ja pölyn määrää minkä tollanen pienikin kylppäri saa aikaan, huh huh. Aluks Sami purki kaiken irtaimiston, sen jälkeen laatat ja sit avas lattian. Levylattian alta paljastu tuhatmiljoonaa jäniksen papanaa (jotain eristettä), jota sit lapioitiin ja imuroitiin jätesäkkeihin. Ihan käsittämätöntä. Niit jättisuurii jätesäkkejäkin tuli varmaan kymmenen. Vähintään.

Sit lopuks purettiin viel koolaukset ja imuroitiin niitä loputtomia papanoita. Tai siis Sami purki ja Sami imuroi.

Ja tänään kylppäri valmistui! Siis se purkuosuus eli meijän tän hetkinen osuus. Toistaseks jätetään tääkin nyt odottamaan, kunnes putkimiehet ja lattiamiehet on tehny hommansa. Viemäröinti pitää tehä uusiks ja lattiat valetaan. Sen jälkeen ammattilainen tekee meille myös uudet harkkoseinät ja vesieristeet. Me palataan kylppärin kimppuun taas kun on aika laatoittaa. Vähän kyllä jänskättää miten ehitään kaikki tuo ajallaan, ku kolmen viikon päästä meijän pitäis kuitenki jo asua tuolla.... :D Huiiiiiiii. Nyt viimeistään on hyvä tutustuu siihen laatta- ja kaluste valikoimaan ihan oikeesti ja tehä niitä valintoja suuntaan tai toiseen. Pitäkää peukkuja!

maanantai 4. marraskuuta 2013

Olohuoneen remppaa

Ajattelin aloittaa tän rempan etenemis kuvaprojektin olohuoneesta, koska oon viettäny siel nyt eniten aikaa. Meil on siis vanha talo ja vanhat seinät, jotka on myös sit sen mukasessa kunnossa. Mä tykkään meijän olkkarista, koska se on suhteellisen iso ja hyvänmuotonen. Sellanen neliö eikä vaikeesti sisustettava pitkulainen. Mul ei vaan valitettavasti oo siit viel kokonaiskuvaa, mut ens kerralla yritän muistaa kuvata sen.


Joo tosiaan tapetit lähti aika huonosti, mut onneks Samin kaverit tuli yhtenä iltana auttaa meit sinne. Vaikein seinä jätettiin kuitenki kokonaan mulle, kiva kiva. Sitä ei oltu siis pohjattu ollenkaan, jonka vuoks tapettiki oli kiinnittiny siihen aika kovasti. Jokaises seinässä oli kaks kerrosta tapettia päällekäin, mut onneks vaan kaks. Melkein odotin ainaki kolmea, koska asunto on niin vanha.

Seuraavaks hion pikasesti seinät kauttaaltaan kuivuneesta liisteristä. Eli siis jatkovarren kanssa ja silleen vähän sieltä sun täältä tekniikalla. Tollasta vaihetta ei oikeesti tarvi tehä, mut koska haluun seinät maalattavaks ja ne oli aika karheet ja röpelöiset, niin kävin ne sit karkeesti hiekkapaperilla läpi. Sen jälkeen saumanauhotin. Eipä mulla nyt oo siitä nauhastakaan kuvaa, mut tuolla se on saumalaastin alla piilossa yllä olevas kuvassa. Saumasin siis kaikki kohdat uusiks, koska vanhat saumakohdat oli tehty tosi huonosti ja ne oli jo suurimmaks osiks halkeillu. Ja montaks noita saumoja nyt yhteen huoneeseen mahtuis? Hmmm, ehkä jotain kymmenen. Sauman ja hiomisen jälkeen tulee viel yks kerros kevyttasotetta ja tietty kuivuttuaan hionta. Pölyä, pölyä, pölyä.

Maalaaminen on ehdottomasti se kivoin osuus! Nopein, helpoin ja mukavin. Pohjamaalauksen jälkeen pitää kuitenki käydä viel viimeistelykittaus kierros. Ja toistan edelleen itseäni, koska noi seinät oli vanhat, niin vieläkin löytyi kivasti kitattavia kohtia. Saumakohdat oli ne pahimmat kohdat.

Selitys miksi: Seinissä olevat levyt ovat alunperin tasaiset, koska vanhat saumaukset on tehty niille tarkoitettuihin uriin. Mun lähtötilanne on siis täysin tasaiset seinät, joihin pitää taikoa yhteensä kolme kerrosta kittiä ja nauha yrittäen pitää seinät edelleen tasaisina. Ja se jos mikä on mahdottomuus. Tasaisen päälle lisättäessä kamaa, saumakohtiin tulee automaattisesti kohouma. Tätä kohoumaa häivytin kitillä ennen pohjamaalia ja pohjamaalin jälkeen. Uudenveroisia niistä ei saa tekemälläkään, mut hyvät mä niistä kuitenkin teen!

En saumannu kulmia ollenkaan vaan päädyin laittamaan akryylit. Paljon helpompaa ja nopeempaa ja joskus vuosien päästä paikkaaminenkin on paaaaljon yksinkertasempaa. Jos ne nauhottais, mahdollisten halkeemien korjaaminen olis paljon työläämpää ja halkeematki olis isompia, kun paperi repee (seinät elää). Nyt ku vedin akryylit niin kulmaan tulee vaan pieni suora halkeema, johon on helppo vetää uus akryyli.

Seuraavaks hion viimeistelykitit, maalaan ne kohdat uusiks ja jätän seinät odottelemaan pintamaalausta. Tosin yks seinä on viel vähän muista jäljessä, mut asia korjaantuu täl viikolla ja olkkari jää toistaseks odottelemaan.