Sivut

tiistai 30. joulukuuta 2014

At home

Tultiin eilen älyttömän tavaramäärän kans kotiin, levänneinä ja onnellisina. Viitsi vitsi, mä olin kaikkee muuta ku onnellinen. Sairastuin edellisnä päivänä eli lauantaina vatsatautiin ja kärsin seuraavana päivänä viel vähän heikost olosta ja järkyttäväst hedarista. Olisin oikeesti halunnu olla jo eilen reipas ja purkaa lahjat, laukut ja pestä pyykkii, mut kävin puol ysi nukkuu, koska en ollu viel sittenkään ihan täs maailmassa. Tein silloin lauantai-iltana kuolemaa ja tärisin vaan vuoroin sellasen pikkupikku vessan lattialla ja vuoroin sohvalla. Ällöttävästi, mut suoraan sanottuna tavaraa tuli molemmista päistä samaan aikaan ja mun kipukynnystä ihan todella koeteltiin. No, mut jos jotain hyvää pitää etsiä (niinku kaikesta löytyy aina!), eipähän tarttunu joulusta yhtäkään liikakiloo messiin ahahah. Söin oikeesti ihan hulluna neljä päivää putkeen, viidentenä ei ylläri maistunu. Oikeestihan mun on ihan turha ees iloita noista tarttumattomista kiloista, koska mun vasemmassa ranteessa oleva polar loop (Samin joululahja mulle) kertoo mun olleen kaikkee muuta ku aktiivinen. No niin tai näin, loma oli kaikenkaikkiaan kyl tosi ihana. Paljon sukulaisia, rentoilua, lautapelejä, koiralenkkejä, pikku pakkasta, hyvää ruokaa, naurua, laulua, saunomista ja tietenkin paljon leffoja.

Kuvia mun mummolasta:




 Kuvia Samin mummolasta:




Niin paljon kuvia, niin paljon hauskaa! Tänä jouluna vietettiin aatto periaatteessa kaks kertaa ja se oli molemmille ihan uus juttu. Jouluaatto mun mummulla ja joulupäivänä uus aatto Samin vanhas mummolas. Molemmat oli ihan huippuja paikkoja, paljon rakkaita ihmisiä molempien ympärillä. Niin ja tietty Jaden! Jadel oli yhteensä seittemän joulukaverikoiraa, hihi. Nyt ku ollaan himassa, ni toinen on ihan masentunu, ku ei oo enää menoo ja meininkii. Ja niinkun yhestä kuvasta varmaan huomasitte, Jadekin sai maistaa pikkusen jouluruokia. Lautanen tyhjeni noin kolmessa sekunnissa. Jokainen tyylillään. Mä tosin rakastan joulupöydässä eniten kinkkua ja voisin syödä sitä mielin määrin. En saanu kameralle kummankaan paikan koko kinkuista kuvaa, pelkkiä rippeitä vain, mut tarkkasilmäset ehkä saatto huomata, et Samin mummolas se kinkku oli niin ylikypsää, et se vaan mureni ja lohkeili. Ne tekee siitä aina niin taivaallista, ah :D Mainitsemisen arvoista oli myös se, et Jade oppi vetää mua pulkalla oujeee! Myös pilkkireijät toimi Jadelle hyvin vesikippoina janon tullessa. Niin ja pulkka+mönkkäri oli kans aika kiva.

Jouluperinteet, kuten saunominen, kuusen koristelu, haudoilla käynti, aamupuuro, joulupiirretyt, lahjat ja kiireetön yhdessäolo kuuluu meijän molempien tapoihin viettää joulua. Oikeestaan tehtiin ihan samoja juttuja molemmissa paikoissa, eri järjestyksessä vain. Esim. meijän porukoil on tapana saunoo päivisin, ku sit taas Samin porukoil illalla. Sit me syödää jouluruoka aiemmin, sen jälkeen kahvit ja sit lahjat. Ku Samilla se menee niin, et ennen jouluruokaa on kahvit, sit siinä kohtaa tulee viel sauna ja lahjojen avaaminen menee tosi myöhään. Mut ei sillä järjestyksellä mulle oo mitään väliä, ku samoista asioistahan se joulu koostuu. Joku joulu tosin vois ehkä karata ulkomaille...Olishan sekin kokemus...vähän erilainen vaan.

Sen enempää en ala tarinoimaan, vaan palaan seuraavan kerran lahjojen merkeissä, öitä kaikki <3


maanantai 22. joulukuuta 2014

Ihana pakkanen



Mittari näyttää -9 astetta. Käytii Jaden kaa just kolmen tunnin lenkillä ja nyt on kiva fiilis. Tukka takussa, nenä punasena ja varpaat jäässä. Lämmitin glögiä, sujautin villasukat jalkaan ja laitoin neljännen koneellisen pyykkiä. Jade tuhisee tos vieressä ja ajattelin, et nyt on sopiva hetki istuu alas ja tulla tänne blogiin höpisemään viel ennen reissuun lähtöä. Samil on huomen duunipäivä, joten mä voin pakkaa kaikes rauhas huomenna sinä aikana. Illalla ollaanki sit jo melkein 300 kilsan päässä kotoa. Reissussa ollaan viisi yötä. On luvattu kivasti pakkastakin, joten voi pakata toppavaatteet messiin. Vitsit miten kivaa! Viime jouluna oli niinkin kurja ilma, et Samin pikkusisko pysty ajaa pihalla nurmikon. Oon kyl kertonu tän joskus aiemminkin, mut jokatapauksessa ihan älytöntä.



On Jaden eka joulu. Ollaan ostettu sille muutama lahja ja tietty tonttulakkikin. Jade muuten varmaan sekoo kinkusta. Joku labbis oli kuulemma pyörtyny pelkäst tuoksusta, ku kinkku otettiin uunista. Hihihihi. Jade saa maistaa jouluaattona kaikkee mitä koirat nyt voi syödä, en oo viel ihan satavarma, ku en oo tutkinu asiaa, mut jos teil on jotain vinkkejä, ni saa tietty jakaa. Otan mielelläni kaikki ehdotukset vastaan.


Toivotan kivat joulut kaikille nyt täs kohtaa, ku en aio tulevana viikkona olla tietokoneella ollenkaan. Hiljennyn joulun viettoihin, rentoutuen ja nauttien. Tuun sit loppukuusta kertoilee miljoonan kuvan kera miten meijän joulu meni ja mitä lahjoja pukki mulle toi. Oon ihan innoissani, ku nään taas pitkästä aikaa äitin ja isovanhemmat, kummitädin ja serkut sekä siitä, et Jade saa uusii koirakavereita ja mummu näkee Jaden ekaa kertaa. Ihanaa lomaa kaikille 

Rakkaudella,

Jenna


perjantai 19. joulukuuta 2014

Kuka tulee meille paketoimaan?

Taas on kaksi viikkoa hurahtanut ihan tosta noin vaan sukkelasti. Palasin just minilomalta kotiin, ku kävin moikkaamassa mun ihanaa Riikka ystävää Lahdessa ja toista ihanaa Taija ystävää ja mun kummipoikaa Tuusulassa. Olin kaiken kaikkiaan siis neljä yötä reissussa. Sitä ennen täällä kotona mä ostin kaikkia joululahjoja, leivoin joulutorttuja ja sain mun työharjottelun päätökseen. Oikeesti mä pillahdin itkuun mun vikana päivänä, ku ne lapset oli niin ihania, anto ihania lahjoja ja tiesin, et mul tulee kamala ikävä niitä. Näköjää kuukaudessaki voi kiintyy noin paljon tai sit oon vaan niin herkkis. Näyttöviikon jälkeen pidettiin arviointikeskustelu, mikä sekin meni hyvin, koska olisivat halunneet mun jatkavan. Ja hei, jatkaisin mielelläni, mut palkkaa tänne kiitos.

Reissu tiivistettynä: pitkiä yöunia, leffojen katselua, herkuttelua, shoppailua, kirppistelyä, kiinalaista, juoruilua, teehetkiä, vauva-arkea ja Eetun kasvamisen ihmettelyä. Eli täydellistä mulle. Mut ihan oikeesti mun kummipoika kasvaa liian nopeesti. Jäbä on jo puolivuotias ja osaa vaik mitä! 

Nyt oon neljä yötä himassa, kunnes lähetään koko pikku perhe joulun viettoihin Ylöjärvelle. Kerkeen ehkä just ja just purkaa ton eteisessä lojuvan laukun, ku oon siin aina niin saamaton ja huono, buuu. Huomenna käydää Samin kaa joululahja ostoksilla ostamas muutama puuttuva paketti pukinkonttiin. Mä oon ollu meistä tänä vuonna se, joka on näpertäny, mietiskelly ja ostanu kaikki lahjat tähän asti - nyt päästään viel yhessä fiilistelemään ja shoppailemaan, kivaa. Viikonlopun tavotteena on myös saada kaikki lahjat pakettiin, mut siinä Sami saa ehdottomasti ja vastentahtoisesti auttaa mua. Mä nimittäin vihaan paketointia yli kaiken, hyi. Onneks oon paketoinu jo muutaman ja Riikka paketoi mun puolest myös muutaman, mut edelleen on muutama muu ilman pakettia. Eli siis luvassa huomenna: repeytyviä lahjapapereita, katkeilevia lahjanaruja ja kourallinen kirosanoja. Jouluiloa kaikille, heh