Sivut

perjantai 29. tammikuuta 2016

Vauvauinti ja muskari

Mä tykkään harrastaa ja kokeilla kaikkea uutta. Nellan synnyttyä tiesin, että tyttökin tulee pääsemään mun mukana vaikka mihin kunhan vähän kasvaa. Mun pienen pieni heiveröinen kolmen kilon nyytti. Oioi sitä sairaalassa oloaikaa ♥ Kaikki oli niin uutta, vauvan käsitteleminen niin varovaista ja koko meininki täydellisen ihanaa. Silloin oli vaikea kuvitella mitään harrastuksia piiiitkään aikaan, mut aika menee ihan oikeesti todella nopeasti ja nyt kun Nella on pian 3 kk, otetaan meijän arjen meininkeihin mukaan vähän harrastuksia. Vauvauinnissa nimittäin on ikäraja just tää 3 kk ja painoraja joku 5 kg. Ilmoitin tytön jo viikon ikäisenä vauvauintiin. Tai soittelin ja kyselin, et miten se homma toimii; koska alkaa ryhmiä, miten ilmottautuminen jne jne. Sain vastaukseksi, että uusi ryhmä alkaa tammi-helmikuun vaihteessa ja Nella on tervetullut mukaan, koska täyttää helmikuun 5. päivä tän maagisen 3 kk. Maanantaina meille tuli kutsu tähän infoon ja oon siitä niiiiiiiin fiilareissa!! Kuinka siistiä, me päästään sukeltelemaan ♥


Vauvauinti alkaa luultavasti jo ensi viikolla enkä ees tiedä mikä mun bikinitilanne on! Eihän ne varmaan ees mahu mun päälle vielä? Apua. Ja vaikka mahtuiskin, ni näky ei oo mikään maailman hemaisevin, hhahaha. Pitäisköhän ostaa uimapuku. Sellanen mikä mulla on ollu viimeks päällä joskus 9 vuotiaana? Käyttääks kukaan enää uimapukua? Paniikki. Enhän mä nyt sellasta voi laittaa. No toivotaan, et muutkaan ryhmän äidit ei oo viel vatsapalkit pystyssä ja pakarat pyöreinä. Eka kerta tulee olemaan aika jännä. Onneks edes Nellalla on valmiina söpö vaaleanpunainen muumi uikkari ♥


Muskarissa ollaan käyty nyt kaks kertaa; viime viikolla ja eilen. Se on aina kerran viikossa torstai aamuisin. Nella viihtyy siellä hyvin, vaikken ihan tiedä mitä se vielä ymmärtää.  Lungisti mimmi hengaili mun sylissä silmät suurina ihmetellen ja välillä viltin päällä makoillen. Meillä tartuttiin jo rytmimunaankin. Tästä se lähtee...muusikon ura! Heh. Mä en oo ite mitenkään päin musikaalinen, mut onneks nuotin vieressä on paljon tilaa. Sami sit taas ymmärtää siitä jo paljon enemmän, kun on soitellut rumpujakin. Ja kai se vähän osaa laulaakin, kun sille päälle sattuu vaikkei sitä myönnäkään. Ehkä isimies menee tytön kanssa joskus muskariin. Menisköhän se? Olis aika kiva.


Kuvissa pienet kaverukset. Viola 6 kk on kuvienotto hetkellä meillä leikkimässä Edellis kerralla Nella oli Violan luona leikkimässä pötköttelemässä. Tutustuin Violan äitiin Lauraan fb kirppiksen kautta. Kun Nella synty, meil ei ollu laisinkaan tytön vaatteita. Laitoin tän alueen äitien fb kirppikseen kyselyä pikkuisista tytön vaatteista, johon Laura sitten vastasi. Kävin heidän luona vähän penkomassa Violan vanhoja vaatteita, kun Nella oli neljä vai viisi päivää vanha. Siinä sitten tutustuttiin ja nyt ollaan nähty useamman kerran. Laura on siitä huippu tyyppi, kun sekin tykkää käydä Violan kanssa aktiivisesti harrastamassa, kylässä ja kaupungilla. Itseasiassa Laura mua just kehotti ilmottautumaan ajoissa vauvauintiin, kun se on niin suosittua sekä mainitsi muskaristakin ennen kuin edes ehdin ottamaan selvää missä ja milloin sitä järjestetään. Seuraavaksi me mennään Nellan kanssa sit taas vuorostaan Violan luokse leikkimään. Vauvakamut on kivoja.

Ps. Nappasin kuvat vaan super nopsaan ja siks ovat vähän rakeisia ja huonoja. Nellalla myös kaula pahimmillaan (näkyy vikassa kuvassa), kun oli jäänyt kaulamakkarat vähän märiksi joko maidosta tai puklusta. Tyttö onkin yks makkarakaula ja poimujen kans pitää olla näköjään tooosi tarkka, kun pienikin kosteus hetken ajan saa kaulan niin pahannäköiseksi

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Ensimmäinen vauvavapaa

Moikka moi ja rentoa sunnuntai-iltaa vaan kaikille! ♥ Mul on ollu super kiva viikonloppu, nimittäin mun äiti tuli meille kylään perjantaista sunnuntaihin. Oltiin sovittu tää jo syksyllä, ku olin vielä raskaana. Ostettiin silloin nimittäin Samin kans meille liput Cheekin keikalle ja buukattiin äitille eka lastenhoitokeikka. Laskeskelin jo silloin miten vanha meijän syntymätön vauva tällöin ois ja vähän kyllä mietin pystynkö jättämään 2,5 kk ikäistä lasta vielä hoitoon. Sovittiin, et pakko mun pystyä, koska halutaan edelleen viettää Samin kaa aikaa myös kahestaan pariskuntana. Päätettiin siis lähteä tälle keikalle. No nopeestihan aika meni, kyseinen viikonloppu koitti ja äiti hurautti meille perjantaina puolen päivän jälkeen miljoonine kasseineen ja pussukoineen. Ai keneltä mä oon oppinut ton pakkaamisen hä?! Nyt jos multa ois kysytty uudelleen, et pystynkö jättää vauvaa viel hoitoon, ni arvatkaa mikä ois ollu mun vastaus? Ehdottomasti en. En sitten millään. Mut toisaalta, en olis kyllä alunperinkään halunnu jättää Nellaa viel kellekkään muulle kuin mun omalle äitille. Se tuntuu vähän siltä, ettei olis hoidossakaan. Niin hyvä mun äiti on lasten kanssa. ♥ 


Mun 38 asteen kuume laimens aamulla pikkasen fiilistä, mut ku popsin särkylääkkeitä samal tavalla ku karkkia, ni kuumekin onneks laski. Valmistauduttiin iltaan ja suunnattiin meijän ihanan kaveripariskunnan kaa kohti jäähallia ja keekkiä ♥ Keikka oli huippu, vaikken mikään fanaattinen fani ookkaan. Sen loputtua käppäiltiin meille joku miljoonan asteen pakkasessa ja jäädyttiin, vaikka asutaan tosi lähellä. Mä imetin ja pumppasin, syötiin äitin tekemää pitsaa ja jatkettiin taksilla Amarilloon. Kolmen aikaa yöllä oltiin kotona ja Nella nukku mun äitin kainalossa ♥ Kaikki meni niiiiiiiin hyvin ja äiti yritti saada meit vielä seuraavana päivänäkin kahdestaan johonkin, mut ei koettu tarvetta lähteä. Kyl me katottiin pyöriiks leffassa mitään kivaa ja mietittiin illallista jossain pihviravintolassa, mut sit ei me ihan oikeesti jaksettu eikä haluttu lähtee. Kotona oli hyvä olla, yks ilta riitti meille mainiosti. ♥

Mulle ei tullu mitään sellasta ah ihanaa olla ilman vauvaa - fiilistä, koska en oo todellakaan viel kerenny ns. "kyllästymään" meidän arkeen, päinvastoin! Oon ihan fiilareissa, koska vihdoinki sitä voi alkaa jo kutsua arjeksi, ku ei oo niitä juhlia juhlien perään. Eri asia varmaan olis, jos meillä olis vaativa vauva. Silloin olisin luultavasti kokenu täs vaiheessa tän vauvavapaan vapauttavana kokemuksena. Nellalla on innokkaat isovanhemmat ja ihania kummeja, jotka varmasti hoitais tyttöä milloin vaan enemmän ku mielellään, mistä ollaan tietenkin todella kiitollisia ♥ Ehkä meille joskus tulee tarve päästä kahdestaan johonkin ja buukataan lapsenvahti, kun tiedetään sen hoituvan niin helposti. Nyt vähään aikaan tuskin kuitenkaan, koska en millään halua enkä malta. Eikä tarvikkaan ♥ 

torstai 21. tammikuuta 2016

♥ Meidän aamut ♥

Aamut on parhautta.  Meillä herätään hymyillen. Vähän aikaa höpötellään ja hymyillään sängyssä vierekkäin, sitten onkin jo nälkä. Syötän Nellan siinä yökkäreissä hengaillen lämpimän peiton alla. Parasta on ehkä se tuijottava katse sieltä tissin takaa, pieni nauruhörähdys siihen väliin ja taas syödään. Mahtaa olla hyvää maitoa. Syömisen jälkeen taas höpötellään ja hymyillään. Sitten vaihdan tytölle vaipan ja vähän jumppaillaan. Vaidetaan päivävaatteet ja siirrytään olohuoneeseen. Vaihdan siis vaan Nellalle vaatteet, itse oleilen vielä yökkärissä. Leikitään hetki leikkimatolla. Pissatan Jaden siinä välissä. Kun alkaa väsykiukku iskeä, siirrytään keittiöön. Peittelen Nellan sitteriin ja napsautan kahvit päälle. Parhautta on valmiiksi ladattu kahvi.  Jos tyttö on oikeasti tosi väsynyt ja nukahtaa heti, siirrytään suoraan makuuhuoneeseen ja nukutan tietty pinnikseen. Mutta aika useasti Nella hengailee hetken vielä sitterissä lämpimään fleecepeittoon käärittynä keittiössä ja katselee kun mä teen itselleni aamiaista.



Siinä samalla mä joko avaan tietokoneen ja luen blogeja (katon aina eka onko mulle tullut blogiin kommentteja silleen "oispaoispaoispa ja jos on - oon ihan happy, mut jos ei - oon ihan, et yhyyyyy.) tai sit selailen puhelimella facebookin mammaryhmän kuulumisia. Meillä kaikilla ryhmän jäsenillä on siis ollut LA marraskuussa ja höpötellään siellä päivittäin kaikkea liibalaabaa vauvoista. Ihan kiva, tykkään.

Puolentunnin/tunnin/puolentoista tunnin päästä Nella herää, siirrytään olohuoneeseen ja syödään. Mä avaan telkun ja selailen ehkä vieläkin puhelinta ja eri some kanavia. Mun snapchat on muuten jennapieni1, jos joku haluu sieltäkin käsin meitä seurailla. Sit me aletaan miettiä päivän puuhia ja mä alan laittaa itseäni ihmisen näköiseksi.

Meidän aamut on siis hyvin rauhallisia, pitkiä ja ihania. Ei kiire mihinkään. En yleensä sovi aamuihin mitään treffejä, mut jos alan käymään Nellan kanssa jossain harrastusjutuissa, niin ne kai on aika aamusta. Niinä aamuina sit toimitaan eri tavalla, mut yleensä ottaen meidän aamut on edellä mainitun kaltaisia. Parhaita 

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Ahdistusavautuminen

Jotenkin mua on ihan hirveesti ahdistanu se, et mulla on niin monta aihetta, joista oon halunnu tänne kirjottaa, ja joista mainitsinkin täällä joku kuukausi sitten. Sit aika vaan juoksee eteenpäin, on kauheesti menoja enkä oo saanu niistä aiheista mitään kirjotettua. Ja koko ajan tapahtuu tietty lisää ja tulee enemmän asioita, joita olis kiva päivitellä teille tänne blogiin. Ärsyttävää. Se sekamelska on mun pään sisällä ja nyt mun on pakko saada sitä purettua. Tyhmää kirjottaa asioista jäljessä. "Tehtiin kuukausi sitten tätä ja viikko sitten käytiin kylässä ja joskus muuten olin raskaanakin." Buuuuuu ei näin. Haluun kirjottaa tänne asioista mitä me tehdään nyt, mitä ollaan puuhailtu tänään. Mut jos aina blogin avattuani alan käymään sitä mun päänsisäistä listaa läpi kirjottamattomista aiheista, en koskaan pääse siihen nykyhetkeen ja ärsytys kasvaa taas yhden askeleen ylöspäin. 



Joten...pyydettyä ja luvattua postausta esim. Nellan joululahjoista ei tule, vaikka olisin mielelläni tehnyt sen. Mutta kun en heti ehtinyt lahjoja kuvailla, niin se sitten jäi. Kuinka hölmöä enää tässä vaiheessa tammikuuta olis alkaa kaivella niitä tuolta kaapeista enkä rehellisesti edes muista mitä kaikkea se tyttö pukilta saikaan. Paljon kuitenkin kaikkea mieluista, söpöä ja ihanaa. Lupasin teille ja ennen kaikkea myös itselleni  masukuvat osa kakkosen, jutun Nellan pikkuisista vaatteista sekä kaikista lastentarvikehankinnoista. Ne on nyt tehty, jee. Sit tulossa on vielä Newborn kuvia, asuntopostaus ja My Day- postaus, koska haluan ne tehdä ja oon niistä täälläkin maininnut. Mut teen ne vasta sitten, kun siltä tuntuu. On ihan typerää ahdistua näistä jutuista. Eikä ne nyt suoranaisesti mua sanan varsinaisessa merkityksessä ahdista, mut ärsyttää kylläkin. Ja se ärsytys esiintyy aina vaan silloin, kun avaan tietokoneen, tuun blogiin ja oon aikeissa kirjoittaa jotain mitä silloin sinä hetkenä teen. Sitten se ärsytyksen pirulainen muistuttaa mua kaikista niistä tekemättömistä jutuista. Teitä ehkä naurattaa tai ihmetyttää tää mun turhanpäivänen jorina, mut ei kandee lupaa itelleen mitään, mitä ei sit aio tehdä heti. Koska tuskin nyt ketään muuta liikuttaa pätkän vertaa se, oonko mä hitto ottanu kuvia tänne meidän asunnosta vaiko en. Jotkut ehkä mahdollisesti saattaa odottaa jotain postausta, jos kerran julkisesti oon lupaillut eikä mitään sitten näy tai kuulu, mut kukaan tuskin siitä hernettä nenäänsä vetää. Paitsi minä. Tietenkin. Koska saamattomuus on just se, mikä saa mun v-käyrän nousemaan - ylipäänsä siis kaikessa, ei nyt vaan blogiin liittyen. 

No anyway. Nyt kaikki on sanottu, kakistettu ulos ja ärsytys laantunut. Voin palata takas tähän hetkeen ja kirjottaa mistä ikinä haluan itseäni suututtamatta, ilman minkäänlaisia pääässä pyöriviä to do- listoja. Hahaa kyllä taas kaiken "ääneen sanominen" helpotti tätä mun ADHD- pääkoppaa. Muutenkin niin ihanaa, kun voi taas elää tavallista arkea tässä hetkessä eikä tarvitse suunnitella yhtään mitään juhlia tai reissuja yhtään mihinkään pidemmäksi aikaa. Voidaan keskittyä Nellan kanssa täysillä vaan olemiseen, vauvakavereihin, perhe-elämään ja kyläilyyn. Aivan huippua.

tiistai 19. tammikuuta 2016

Vauvakamoja

Me hankittiin kaikki vasta ihan "viime tippaan", mun äitiysloman aikoihin joku kuukaus ennen laskettua aikaa. Jotain ehkä vähän aiemmin? Hitsi kun en enää muista, mut paljon myös vauvan jälkeen. Mä eka luulin, et hamstraan heti plussattuani kaikki vauvakamat, järkkään meidän kodin uuteen uskoon ja oon silleen 8 kk ennen laskettua, et: "Noniin nyt kaikki on valmista, vauva tule jo!!" Mut eipä mennyt sinne päinkään. Yllätyin itsekin miten rauhallisesti ja stressittömästi kaikki meni. Onneks on lapsellisia ystäviä. Ostettiin sitteriä lukuunottamatta kaikki käytettyinä ja säästettiin monia monia satoja euroja siinä.


Listaan tähän alle nyt kaiken mitä ollaan ostettu sekä saatu ja myöhemmin hyväksi todettu.


Emmaljungan mustat yhdistelmävaunut - Ostettiin mun kummipojan vanhat, mitkä oli hänelle uutena ostettu. Ihan nappivalinta, menee maastossa kuin maastossa kevyesti eteenpäin. Haluttiin siks vaunut isoilla ilmakumirenkailla, ku Jaden kanssa kuitenkin pitää käydä lenkillä säällä kuin säällä ja lenkkimaastot tietty vaihtelee. Mikään ei olis tuskasempaa, ku työnnellä lumisella metsäpolulla huonosti kulkevia lastenvaunuja...tässä asiassa ei siis edes ajateltu tinkiä.
Britaxin turvakaukalo ja telakka - Sain mun yhden hoitolapsen vanhan ehkä viikkoa ennen Nellan syntymää. Kaukalo oli just hyvä, mut telakka ei, koska meijän autoon ei käyny isofix kiinnitys systeemi. Sit se uuden turvavöillä kiinnitettävän telakan osto vähän jäi....mut nyt kahen viikon sisään käyn yheltä naiselta ostamassa sellasen parillakympillä, kun fb kirpparilla yks päivä kyselin. Mä en jaksa enää yhtää kauempaa vekslata niiden turvavöiden kanssa.
Britaxin matkarattaat - Ostin mun kummipojan vanhat. Ja sopivasti saa meidän turvakaukalonkin siihen mukana tulleilla adaptereilla kiinni. Ihan ehdottomat kauppakeskuksissa, näppärät kun on kääntyvät etupyörät. Ja helppo taittaa kasaan, jos autolla kulkee. Sit kun Nella kasvaa, niin eikun koppa vekka ja tyttö rattaisiin istumaan. Tykkään! 
Pinnasänky - Lainasin mun kummipojan vanhan...ylläri :D
Itkuhälytin - Nella sai joululahjaksi Samin vanhemmilta sellaisen ihanan, missä on yövalo, unimusiikkia ja kommunikointimahdollisuus. Pystyn siis hyssyttelemään Nellaa toisesta huoneesta käsin. Hahaa siistiä!
BabyBjörn sitteri - ostettiin Lekmerin nettikaupasta, kun oli tarjouksessa vaan 89 e postikuluineen. Päädyttiin just tähän sitteriin, koska niiiiin moni kehu sitä, se on ergonominen ja siinä viihtyis kuulemma vaativampikin vauva. No meillä sitteri on tosi tykätty ja käytössä päivittäin. Huippuostos ehdottomasti! Niin ja saatiin mun yhdeltä ystävältä myös toinen samanmerkkinen sitteri, mikä vietiin sit Samin ja niiden landelle, ku käydään siellä tosi useasti. 
Babybjörn kantoreppu - Ostettiin mun toisilta hoitolapsilta viime viikolla.
Kantoliina - Sain lainaksi mun kummipojan vanhan Nellan ollessa ihan pikkuinen, mutta kyllä reppu on enemmän meidän juttu.


Leikkimatto - tämä ihana viidakkodiskoksikin ristitty valojen ja musiikin menomesta. Sain sen yhdeltä ystävältä ja palautan sen sitten, kun Nella kasvaa siitä pois. Leikkimatto on meillä myös tosi tykätty!
Hoitotaso - mietittiin eka hoitopöytää, mutta koettiin se turhaksi ja tilaa vieväksi meidän kaksioon. Niin nopeesti ne vaipat vaihdetaan jo lennossa, Ostetiin siis fb kirppikseltä pinnasängyn päälle laitettava kovapohjainen hoitotaso. Ja tämäkin todella näppärä! Meillä vaihdetaan vaippaa useesti myös lattialla ja sängyn päällä, joten hoitopöytä olis ollut aivan turha ostos.
Vaipparoskis - toivottiin joulupukilta, kun perus vessan roskis alko jo muutaman gaggavaipan jälkeen haisemaan. Ja koska vaihdetaan vaippa usein makkarissa, roskis oli hyvä saada sinnekin. Nella saikin hyvän Tommee Tippee vaipparoskiksen siihen pinniksen viereen. Toimii.
Imetystyyny - Sain lainaksi kummipojan vanhan. Alussa oli kovastikin käytössä, nykyään ei. Joten meillä ei todellakaan tarpeellinen. Imetän yleensä makuullani.
Hoitolaukku - kulkee aina mukana mihin ikinä mennäänkin. Meidän Emmaljungiin mätsäävä laukku kuului siis samaan pakettiin vaunujen kanssa.
Kylpyamme + vauvatuki + jalat - Ostettiin yhdiltä mun hoitolapsilta. Helppo kylvettää sen tuen avulla. Ollaan kylvetetty amme lattialla, vielä ei olla niitä jalkoja kokeiltu, että vois seisten kylvettää.
Fleecepussi turvakaukaloon - Sain lainaksi ystävältä. Ihan nappijuttu näin talvella. Suosittelen lämpimästi talvivauvoille!
Leluja - ollaan saatu kavereilta, syntymälahjaksi sekä jouluna.
Toukkapussi - mun mummu neulo aivan ihanan toukkapussin. Se on ollut kovasti käytössä ja hirmu tykätty. Sairaalassa en ees pukenu vauvaa muutaku siihen silloin ku menin vessaan tai hakemaan ruokaa. Muuten oltiin ihokontaktissa ♥ Kotona oon kans huomannu, et tykkää nukkua siinä, kun ei pääse huitomaan käsillä unissaan.
Vilttejä - Yhden tein itse isoäidinneliöistä (mummu teki loppuun, kun en saanut aikaiseksi, hih), Samin mutsilta saatiin sen omatekemä joskus omille lapsilleen ja muutama fleeceviltti ollaan ostettu kaupasta. Viltit on hyvä vaunuissa, sitterissä, lattialla pinniksessä yms yms.

Hmmmm onkohan tossa nyt kaikki...Aluksi meidän listalla oli myös lipasto vauvan vaatteille, mut päätettiin tehdä meidän jo olemassa olevasta ikean kaappilipastosysteemistä (en muista sen nimeä) vauvanvaatteille/vaipoille yms. muulle pikkukamalle oma säilytyspaikka. Toimii ihan hyvin. Sit tosiaan vaatteita saatiin tosi paljon mun ystäviltä kiertoon sekä fb kirppikseltä ostettua kassikaupalla edullisesti. Vauvakutsuilla toivoin sit lahjaksi kaikkea käyttökamaa ja sainkin kaiken puuttuvan; vaippoja, talkkia, voiteita, öljyjä, puhdistuspyyhkeitä yms yms. Niin ja äitiyspakkauksesta tuli kanssa kaikkea tarpeellista, vaikka eka mietinkin otanko sitä vai en. Sit tässä nyt on ollu kaiken maailman jouluja ja ristiäisiä, joten tosi paljon ollaan saatu kaikkea lahjaksi. En oo oikeesti ostanut mitään vauvanhoitokamoja itse, niin paljon Nella sai niitä jo ennen syntymää. Eiku huijasin. Oon mä yhden pikku paketin vaippoja ostanut, kun oltiin reissussa. Niitäkin ollaan saatu paljon enkä valita en sitten yhtään! ♥

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Masun kasvua kuvina osa 2

Hehee palataanpas vielä takas mun raskauteen ja siihen ihanaan masuun, mikä vaan paisui ja paisui ja jätti aika komeet tiikerinraidatkin muistoiksi...Lisäsin teille kuvia elokuussa mun alkuraskaudesta aina sinne rv 29+0 asti eli siihen sen hetkiseen tilanteeseen. Toisen osan ajattelin ekaks tehdä vähän ennen laskettua aikaa, mut sit halusinkin jättää sen myöhemmäksi, et saan ihan kaikki vikatkin kuvat talteen samaan postaukseen. Synnytys tuli ja meni, mut postauksen tekeminen vaan jäi. Mua monesti harmitti se ja melkein jo luulin, etten saa sitä ollenkaan tehtyä hitsi ikinä. Mut sainpas. Ja onneksi sain, koska täält blogista mun on sit aina helppo palata ja verrata mun masua esim. kavereiden masuihin samoilla viikoilla tai joskus myöhemmin mahdollisesti seuraavassa raskaudessa sit keskenään.

Ekaan osioon pääsette TÄSTÄ ! 


Ja sit vielä loppuun kuva just ennen sairaalaan lähtöä viiden tunnin supistuksien jälkeen, joista kaks ekaa tuntia oli epäsäännöllisiä ja kolme vikaa säännöllisiä. Mua alko supistelemaan säännöllisesti siis klo 5 aikaan yöllä. Hui se oli niin jännää! Onneks olin edellisenä päivänä pakannu sairaalakassin valmiiksi. Soitto Samille töihin, että nyt mennään ja nopsaan vielä vika masukuva ennen äksöniä! 


Raskaana oleminen oli luonnollista ja ihan ok. En voi ihan täysillä sanoo, et se olis ollu koko ajan ihanaa. Mut silti mä nautin siitä. Kasvava masu, pikku potkut ja liikkeet oli ihanaa. Oksentelu ja loppuvaiheen nukkumisvaikeudet sekä jalkojen pakotus ei ollut ihanaa. Aika jännästi silti noi negatiiviset ajatukset on pyyhkiytynyt pois ja muistoissa on vain hyviä asioita. Ja sehän on hieno juttu! Supistukset oli yhtä helvettiä lapsivesien menon jälkeen, mut itse ponnistusvaihe suhteellisen helppo ja hyvä kokemus sekin. Joten rehellisesti....haluan kokea tämän kaiken joskus uudestaan! Haluan olla joskus uudestaan raskaana ja synnyttää uuden ihanan vauvan. Mulle ei jäänyt mistään mitään traumoja, joten tehdään joskus Nellalle pikkuveikka....tai sisko. Olis ihanaa, jos sais tytön JA pojan JA ehkä viel yhen tytön. Hahah 

tiistai 12. tammikuuta 2016

Pikkutytön ristiäislahjat

Nella sai paljon ihania lahjoja lauantaina ♥ Kummeilta tuli lusikka, valokuvakehys sekä Thomas Sabon rannekoru. Muilta vierailta; kaksi satukirjaa, hopeinen enkelikaulakoru, kultainen sydänkaulakoru, vaaleanpunaiset reinot, saipan body + pipo, vaaleanpunainen body,  vaaleanpunainen vaunuverho, soiva hempeä korurasia, kissatutti + tuttinauha, purulelu, valokuvakehykset kipsin kanssa, Pentikin söpöt pupukuvioiset astiat (lautanen, muki ja lusikka), puinen mitta valokuvapaikoilla pituuskasvun merkkausta varten, 60e:n lahjakortti H&M:ään sekä vaaleanpunaiset neulotut töppöset, valkoinen mekko ja rusettinauha, mitkä olivat juhlassa jo tytön päällä. Lisäksi Nellan Pappa eli Samin faija avaa tytölle oman tilin. Koska pidettiin nimi salassa, aion kaiverruttaa jälkikäteen lusikkaan, kehyksiin ja korurasiaan tytön nimen ja syntymämittoja.



Mun mielestä on niin kiva, et Nella sai koruja ja niille vieläpä oman korurasian, ni pysyvät vielä kaikenlisäksi tallessakin. Mä oon nimittäin aika mestari hävittämään tavaroita tai toisinsanoen kätkemään kaikki "liian hyvään talteen", mistä niitä ei löydä sit kukaan ikinä. Myös satukirjat oli tooooosi ihana lahja, koska haluun alkaa lukee tytölle satuja ihan pienestä pitäen. Nämä kirjat on nyt ensimmäiset kunnon kirjat. Meil on siis muutama pehmokirja, mitä Nella saa sit itse lukea, kun vähän vielä kehittyy ja hiffaa sen. Kaikki lahjat oli tosiaan todella ihania (!!), mut en viitti alkaa jokaisesta erikseen tarinoimaan, ettei tuu taas kilometripostaus. 

Kiitos vielä kaikille lahjan ostaneille ja juhlissa olijoille

maanantai 11. tammikuuta 2016

Tyttö sai nimekseen...

Ihanaa, kun nyt voi kutsua babyä jo nimellä eikä tarvitse enää salailla! Mehän ei himassakaan kutsuttu häntä kuin Teukaksi, ettei vaan lipsahda. Multa kun yleensä aina lipsahtaa..kaikki. Etunimi Nella päätettiin jo silloin, kun saatiin tietää raskaudesta. Tai eihän me mitään päätöksiä silloin tehty, mutta ajateltiin, että jos tulee tyttö, niin voisi olla Nella. Toinen nimi Adele oli meistä muuten vain kaunis ja sopi etunimeen.


Eilinen juhlapäivä meni kyllä todella hienosti. Nella oli iloinen ja tyytyväinen itsensä. Itki vain pari kertaa koko sinä aika, mikä kirkolla vietettiin mukaanlukien siis alkuvalmistelut ja loppusiivoukset. Nekin itkut johtuivat tietenkin nälästä ja tyttö rauhoittui heti kun sai tissin suuhunsa...tietenkin! Vieraita oli kutsuttu noin 40 ja paikalla oli noin 30, joten tosi kivat pippalot saatiin aikaiseksi. Peruneet vieraat oli mun sukulaisia isän puolelta (pitkä ajomatka + RS-virus, joten annettakoon anteeksi eikä me oltais hitsi vie sitä tartuntaa halutukkaan) sekä muutama ystävä. Olivat kuitenkin hengessä mukana ja se on tärkeintä.


SUOLAISET TARJOTTAVAT

Savulohta + ruisleipää ja voita
Coctailpiirakoita + munavoita
Texmex jauhelihapiirakkaa
Kinkku-ananaspiirakkaa sinihomejuustolla ja ilman
Kana-fetapiirakkaa
Coctailtikkuja

MAKEAT TARJOTTAVAT

Täytekakku banaaninpaloilla, suklaamoussella ja vadelmamoussella
Pullakranssi
Tiikerikakku
Sitruuna kuppikakkuja
Lusikkaleipiä
Prinsessa pipareita
Vaahtokarkkeja ja geisha konvehteja


Meille jäi niin hyvä fiilis koko viikonlopusta. Tosi onnellinen. Nellalla on paljon rakastavia sylejä ympärillä ja lähes kaikki olivat lauantaina yhdessä koossa. Ollaan siitä todella kiitollisia. Mulla on aivan ihania superystäviä jotka jeesaa mua aina kaikessa ihan pyytämättäkin. Kiitos Melissa, olit korvaamaton apu koko viikonlopun ajan ihan kaikessa alusta lähtien. Kiitos Riikka, otit ihania kuvia ja autoit taas kerran tiskeissä ja siivoushommissa. Kiitos Lotta aivan upeista kukista. Kiitos kaikki mun kaukana asuvat ystävät ja sukulaiset, että matkustitte pari tuntia suuntaansa vain meitä varten kahvittelemaan. Kiitos, että näytätte välittävänne. Mulla meinaa tulla ihan itku, kun ajattelenkin tätä kaikkea. Kiitos kaikille, jotka osallistuitte tarjottavien tekoon. Kiitos kakun tekijälle, se oli UPEA. Kiitos jokaiselle vieraalle lahjoista. Kiitos kummeille, olette meille korvaamattoman tärkeitä. 

♥ AIVAN IHANA PÄIVÄ. NELLAN TÄRKEÄ PÄIVÄ ♥

perjantai 8. tammikuuta 2016

Ristiäisvalmisteluja

Me vietetään huomenna vihdoinkin ristiäisiä! Saadaan tytölle oikea nimi. Tytön nimi. Ei tarvitse kutsua vauvaa enää Teukaksi. Teukka- meidän masuasukkinimi. Käytiin eilen ostamassa tarjottavien tarpeet ja tänään leivotaan. Sit ohjelmassa ois vielä vähän pienimuotoista askartelua. Jotain söpöä ja vaaleanpunaista. Tottakai ♥ Mun ei ole tarvinnut ottaa stressiä juhlista, koska a) ne ei oo kotona eli ei tarvitse puunata, pyyhkiä ja pestä, b) oon ulkoistanut tarjottavien tekohommia muillekin ja c) Teukan yks kummeista tulee meille jo tänään (on koko viikonlopun) sekä muutama ystävä + äiti auttaa huomenna juhlapaikalla koristeluiden ja esillepanon kanssa. Loistavaa. Parhautta. Vauvalle on keksittynä vaatteet, mulle ei. Tänään mallaan vaihtoehtoja.

Ristiäisiin on kutsuttu meidän lähimmät sukulaiset ja ystävät. Tarjoillaan vaan kahvit ja pientä purtavaa, ei ruokaa ollenkaan. Ei oo pitopalvelua tai muitakaan hienouksia. Bileet on kirkossa ja jatkot siinä kirkon alasalissa. Siistiä, säästynköhän kyyneleiltä? Tuskin. Jollekin täytyy nakittaa kuvaaminen. Taitaa Riikka napsahtaa sulle, että terkkuja vaan, jos luet tätä ennen lauantaita ♥ 



Aloitin valmistelut teettämällä kutsukortit ja postittamalla ne joulukorttien kanssa samassa kuoressa. Sit tilasin jostain nettikaupasta kaikenlaista pientä tarjoiluun sopivaa: serviettejä, pillejä, kaitaliinaa, pitsiä, nauhaa, viirin, muffinivuokia ja jotain timantteja. Kaikki minkäs muunkaan värisenä kuin vaaleanpunaisena! Helpotin siis mun kaupassa juoksua ja minimoin stressiä. Tilaus tuli muutamassa päivässä, kun oltiin vielä meidän joulureissulla mun mummulassa. Siellä mummu osti vauvalle mekon, liian isot sukkikset ja päähän rusetin puettavaksi kasteen jälkeen. Kotiin tultua hain postista tän tilaamani paketin ja kävin etsimässä kynttilöitä pöytiin. Kukka asioista sovittiin mun kukkaexperttifloristi ystävän kanssa, joka loihtii Teukalle hienot kimput. Soittelin samin äidille, tädille ja siskolle lainatakseni liinoja pöytiin. Lainasin ja kävin jo mallailemassa niitä, että on sopivat. Sit ulkoistin tosiaan osan tarjottavista muille ja tein listan mitä me tarjoillaan. Käytiin kaupassa ja tänään tosiaan häärätään keittiössä. Siinä siis kaikki valmistelut mun osalta. Niin ja tietty nakitin kummeille lukuhommia! Tosin joudun myös ite lukemaan, a p u a. 


Ihanaa viikonloppua muruset, palailen uudelleen juhlahumun laannuttua ♥