Sivut

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Ensimmäinen yö uudessa kodissa

Remppa valmis, muutto tehty ja eka yö nukuttu uudessa kodissa. Tuleva yö on siis toka yö. Mun läppäri on viel jossain piilossa, joten tulin puhelimen kanssa tänne pikasesti päivittelee. Rempattiin "vaan" lattiat, mut sitä pinta-alaa oli kuitenki sellanen 148 neliöö, joten homma oli aika työläs. Meillä on puulattia, joten työskentely tapahtu pensselillä ja lastalla. Ei mitenkään sukkelasti telalla heilutellen. Vaan kyykkien, hinkaten ja pikkuhiljaa edeten. Palaan kuitenkin siihen remppaan yksityiskohtasesti myöhemmin. Edeltävät pari viikkoo on ollu aika hektisii ja päivät tosi pitkiä. Sami ku on päivät töissä ja mä useemman illan viikossa, niin et ehitään nähä just joku puol tuntii siin välissä vaihtaen nopsaan kuulumiset. Siihen päälle viel remppa ja pakkaaminen yrittäen silti pyörittää arkea lapsen ja koiran ehdoilla, ni ymmärrätte varmaan, et ei pahemmin oo peukaloita ehditty pyörittelemään. Päivät alkaa aikaisin aamulla ja loppuu vasta seuraavan päivän puolella. Muutama tunti unta ja taas uusi samanlainen päivä edessä. 


Toissailtana/yönä saatiin siivottua meidän vanha kämppä, eilen aamulla luovutettiin avaimet, päivällä juhlittiin Samin siskon pojan ristiäisiä ja illalla kurvattiin kaveriporukan voimin uuteen kotiin siivoomaan ja kantamaan kamoja paikoilleen. Oltii siis viety ne jo autotalliin, varastoon ja kodinhoitohuoneeseen etukäteen muina päivinä. 

Tänään herättiin ekaa kertaa täältä pahvilaatikkomeren keskeltä. Tänään ollaan saatu purettua jo tosi paljon kaikkea ja pikkuhiljaa tää alkaakin näyttää siltä, et täällä asutaan. Astiat hakee paikkoja keittiöstä ja erinäiset tavarat paikkoja ympäri taloa, kun säilytystilaa on niin paljon. Ainakin saadaan kaikille oma paikka eikä tarvitse ahdata kaappeja täyteen. 


Palaan parempien kuvien kanssa, kun läppäri löytyy. Heippa! 

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Muuttorumba alkanut

Moikka ja rentoa sunnuntaita kaikille! Mä heräsin tänä aamuna meijän uudesta kodista. Eilen pääsin saunomaan meidän ihanassa puusaunassa, juomaan muutaman lasin viiniä ja syömään Amarillossa mun ihanan ystävän kanssa. Pidettiin kahestaan viel täs talossa ens viikon loppuun asti asuvan naikkosen kanssa sen läksiäisii ja mun tupareita. Nella oli Samin kaa meijän vanhassa kodissa sen illan sekä yön ja mul oli Jade messissä siellä. Ah, se paikka on täydellinen meille. En malta odottaa meijän elämää siellä.



Eilen puolen päivän aikaan vietiin tosiaan eka pieni muuttokuorma ja samalla katottiin näiden vanhojen omistajien kans tontin rajat, kaivosysteemit, leivinuunin lämmitys yms. yms. kaikki käytännön asiat mitkä meidän pitää tietää ja osata uusina omistajina. Juotiin kahvit ja saatiin avaimet. Siitä mä sit jäin sinne viettää iltaa ja meidän miehet sekä lapset lähti lipettiin, et saatiin olla ihan vaan kaksin ja rentoutua. Ens viikon aikana viedään sinne lisää kamaa aina sitä mukaa, ku paku ja peräkärry täyttyy. Onneks ei tarvi vuokraa mistää mitää muuttoautoo tai laatikoita vaan kaikki muuttosysteemit löytyy omasta takaa. Eli ens viikko pakataan ahkerasti ja roudataan kamoja. Viikon päästä sit voidaankin alottaa remppa. Ihanaa, asiat etenee!

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

NELLA 11 KK

Aamulla ku heräsin, päätin et tänään otan Nellasta ja Jadesta muutaman syksykuvan ennenku kaikki lehdet on ruskeita, rumia ja rapisevia. Jaden koirakaveri Debi pääs messiin meijän pikakuvaus sessioon ennen koirapuistoilua. Kuvat toimii samalla myös Nellan 11 kk kuvina, ku tajusin jälkeenpäin olevan tytön synttäripäivän kuukausipäivä. Enää vain YKSI kuukausi siihen, että mun vauva on YKSI eikä olekkaan enää mun pikku vauva. Pöyristyttävän häkellyttävää.


En osannu valita vaan muutamaa, ni valkkasin sit vähän useemman. Näköjään noi lehdet alko olla jo menetetyn väriloiston jäänteitä, mut ihania syksykuvia silti! Meidän reipas ykstoistakuinen tällä hetkellä konttailee kovaa menoa, kävelee tukea vasten tukevasti esim taaperokärryllä, nousee seisomaan ja päästä irti kaikesta tasapainoillen ylpeänä vain omilla jaloilla (iik älä vielä lähde kävelemään!), Jäljittelee sanoja Jade, äiti, isi, vauva, ja älä, halailee kaikkia koko ajan, nauraa söpösti, kutisee kainaloista, pelleilee ja pitää showta jatkuvasti, nukkuu omassa pinnasängyssä, juo tissimaitoa, syö itse, pärisyttelee ja syttyy autoista sekä mopoista, komentaa kovaäänisesti, inhoaa pukemista, konttaa karkuun veikein ilmein, kiusaa Jadea tauotta, heräilee öisin, suusta pilkottaa kaksi hammasta, lumoutuu musiikista, rakastaa soittimia, hymyilee aamulla ensimmäisenä sekä illalla viimeisenä. Äidin ja isin reipas kulta.

Kerrostalosta omakotitaloon - me muutetaan!

VIHDOIN VIHDOIN VIHDOIN!!

Ollaan tehty talokaupat. Saatiin se talo, jota niin hartaasti toivottiin, venattiin ja jännitettiin. Jos joku ei tiedä, niin on maininnut siitä täällä ja täällä. Nyt se on meidän ikioma. Koko prosessi on ollu oikeesti tosi pitkä, stressaava ja jollain tapaa piinaava. Aina kun kaikki alko näyttää hyvältä, tuli takapakkia. Yhtä jojoilua kaikin puolin sellanen puol vuotta. En lähde sen enempää availemaan kenenkään yksityisasioita, mut todellakin verta, hikeä ja kyyneiletä tää odotus on vaatinut moneltakin taholta. Tehtiin kaupat Espanjan reissun jälkeen heti seuraavana päivänä eli viime torstaina eli viis päivää sitten. Lopussa kiitos seisoo.

Eilen käytiin ostamassa ekat muuttolaatikot ja nyt pari viikkoa pakkaillaan. Homma lähti aika heikosti käyntiin ku eilen ei ehtinyt pakata mitään ja tänääkään ei pakattu ku tv tason sisältö.....Ehkä ei olla viel kunnolla sisäistetty tätä, koska ei pidetä näköjään mitää kiirettä pakkailujen suhteen? Ehkä mä alitajuntaisesti lykkään sitä, koska vihaan pakkaamista? Oli miten oli, mut huomenna yritän saada jotain aikaiseksi ennen töitä. Katotaa miten se ton pikku apurin kaa onnistuu. Me luovutetaan tää asunto tän kuun vika päivä, kamoja voidaan viedä uuden talon autotalliin sitä mukaan ku pakkaillaan ja edelliset omistajat lähtee siitä ens viikon viikonloppuna, jolloin voitais periaatteessa jo muuttaa. Mut koska me tehdään siellä pientä pintaremppaa, ni majaillaan täs meidän asunnossa ihan loppuun asti.

Joka tapauksessa tää syksy on tähän asti menny ihan super nopsaa ja tulee menee loppuun astikin, ku en jotenki edes vieläkään sisäistä et on syksy, hahah. Sit koht on talvi ja ihmettelen, et syksy jäi välistä. Vaikka tää lokakuu on tosi hektinen töiden, pakkailujen, muuton ja rempan osalta, ni yritän silti tulla aina jossain välissä päivittelee uusii juttui tänne teillekin. Ja oikeesti kysykää ihmeessä ihan mitä vaan! Mul on ikävä mun aktiivista blogia, aktiivisii lukijoita ja aktiivisesti tulleita kommentteja. Pus ♥

PS. Oon aika onnellinen.

maanantai 3. lokakuuta 2016

FUENGIROLA 21.9-28.9



HELOUUUU! Mulla on teille satamiljoonaa asiaa, ku en oo taas hetkeen kerennyt koneen ääreen. Ensimmäisenä tuun kertomaan hieman meidän Espanjan reissusta, josta palattiinkin viisi päivää sitten. Tarkotus oli tietenkin huudella siitä etukäteen, mutta aika on rajallista ja uusi arki töiden alun, ehtiväisen ja reippaan pikkutyypin sekä normaalin sosiaalisen elämän lisäks on jokseenkin hektistä menoa eli toisin sanoen illalla, kun saan päivän hommat pakettiin rojahdan sänkyyn, selailen somekanavat ja sammun. Nää reissun jälkeiset muutama päivä on menny töissä, siivotessa, pyykätessä, leipoessa, eilen mun synttäreitä viettäessä ja tänään  ystävien kanssa hengaillessa.


Espanjassa oltiin kokoonpanolla seitsemän aikuista (Samin vanhemmat, Samin pikkusisko ja isosisko miehensä kanssa + me) ja kaksi sylivauvaa (Nella 10,5kk ja Nellan serkku 3vk). Koko loma meni aivan nappiin, kaikki sujui loistavasti! Lennot, rantaelämä, shoppailu, illalliset....kaikki. Taas kerran voin olla kiitollinen siitä, kuinka sopeutuvainen ja tyytyväinen meidän lapsi on. Lento Helsingistä lähti aamulla klo 6, joten kentällä oltiin siinä klo 4 aikaan. Käännettiin reissumoodi päälle heti, kun startattiin himasta. Nellan rytmejä enimmäkseen ajatellen - tai nimenomaan niistä välittämättä. Oltiin sitä mieltä, että lomalla on ihan sama missä järjestyksessä mikin tapahtuu, kunhan tyttö syö, nukkuu ja on tyytyväinen. Lento Espanjaan meni todella hyvin. Se kesti vähän alle 5h, joista Nella nukkui melkein 3h, oli hereillä muita iloisesti viihdyttäen reilun 1h ja nukahti loppuajaksi. Takasin päin tultaessa homma meni yhtä hyvin, aikalailla samalla kaavalla kuin menokin. Nousut ja laskut eivät vaikuttaneet korviin onneksi mitenkään.


Asuttiin se viikko Samin iskän vuokraamassa kolmiossa Samin isosikon perheen kanssa eli neljä nuorta aikuista ja kaksi vauvaa. Samin vanhemmat sekä pikkusisko olivat eri asunnossa. Ei siis yövytty hotellissa. Aamuisin tehtiin pääsääntöisesti itse aamupalat, puolen päivän aikaan hinattiin itsemme muutamaksi tunniksi rannalle (Nella nukkui suurimman osan tästä ajasta aina, hereillä ollessa leikki tyytyväisenä varjon alla), sit kämpille suihkuun, vähän välipalaa ja yleistä hengailua joko sisällä tai kaupungilla pyörien. Jos Nella oli just herännyt niin oltiin kämpillä hetki, että pääs lattialle leikkimään. Jos Nella taas oli käymässä nukkumaan, niin oli kätevää laittaa tyttö matkarattaisiin ja lähtee kaupungille rullailee. Iltaisin käytiin aina koko porukalla yhdessä syömässä jossain raflassa.


Ilmat suosi meitä. Aurinko porotti, hiekka oli kuumaa, vesi lämmintä, iho ruskettui ja mieli lepäsi. Monta kokemusta rikkaampana saavuttiin syksyiseen Suomeen tihkusateen saattelemana ja super onnellisina. Lapsen kanssa matkustaminen oli toki erilaista, muttei hankalaa eikä millään lailla kamalaa. Meillä jäi niin hyvä fiilis koko hommasta, et tekis mieli lähtee pian jo uudestaan lomalle!


Kysykää ihmeessä ihan mitä tahansa, jos joku juttu jäi mietityttämään. Yritin epätoivoisesti pitää postauksen lyhyenä ja ytimekkäänä, mut ihan kohtalaisen pitkähän tästä tais kuvien kanssa tulla. heh.